Mikä ihmeen ”Fail”? Jos sinulla on lapsia, niin saatat tietää sanan käytön ja merkityksen. Jos taas ei, niin termi saattaa olla uusi. Urban dictionary määrittelee sanan seuraavasti:

  • Either an interjection used when one disapproves of something, or a verb meaning approximately the same thing as the slang form of suck.
  • The Glorious lack of success

Tervetuloa oppijan kouluun

Muistatko, kun aloitit koulun? Minä muistan. Jännitti kovasti ja pelottikin jonkin verran. Olin myös suunnattoman innoissani. Innoissani, että pääsen oppimaan lisää lukemista ja laskemista. Uudet kaveritkin kiinnostivat kovasti.

Ensimmäisestä luokasta on kulunut joitakin vuosia. Oppiminen ei päättynyt peruskouluun eikä myöhempiin opiskeluihin ja moni asia on muuttunut 40 vuodessa. Oppimiseen liittyvät tunteet ovat kuitenkin pysyneet samoina. Välillä jännittää ja pelottaakin jonkun verran. Pohdin, opinko uuden asian riittävän nopeasti ja riittävän hyvin. Innostun vieläkin helposti, joka onneksi edesauttaa oppimista. Innostus toki toimii myös välillä toiseenkin suuntaan, kun tarkkaavaisuus ja useiden asioiden samaan aikaan tekeminen ei tunnetusti paranna oppimistuloksia. Muistikaan ei tunnu aina olevan entisensä. Aiheesta innostuneena perehdyin oppia.fi kumppaneiden kanssa oppimisen anatomiaan ja käytännön kokemuksiin ja oppeihin.  Päätin kirjoittaa blog-sarjan opeista, joita olemme oppineet oppimisesta ja jakaa suurimmat onnistumiset ja epäonnistumiset. Päätimme nostaa esille 5 yleisintä virhettä, joihin olemme törmänneet oppimiseen liittyen. Lista on itsellenikin turhan tuttu. Been there, done that.

5 yleisintä oppijan virhettä

FAIL # 1 – Hauskuus

Oppimisen halutaan olevan hauskaa. Pitää paikkansa, että hauskuus ja positiivinen asenne edistää oppimista. Motivaation ja innostuksen herättämiseksi tarvitaan positiivisia tunteita. Hauska oppiminen on vahvasti edustettuna jo varhaiskasvatuksessa ja siitä ollaan tekemässä jopa Suomalaista vientituotetta. Hauskuudessa sinänsä ei siis ole mitään pahaa. Päinvastoin. Hauskuus ei kuitenkaan saa tai voi tarkoittaa, etteikö meidän tulisi tehdä myös työtä oppimisen eteen. Hauskuus ei siis tarkoita helppoutta. Usein oppiminen ei ole eikä sen pidäkään olla helppoa. Aivot tarvitsevat ponnistelua ja haastamista, jotta syntyy uusia hermoverkkoyhteyksiä eli pysyviä oppimistuloksia.

FAIL # 2 – Kiire

Jäikö opiskeluaikoina joskus tenttiin lukeminen viimeiseen iltaan tai yöhön? Tuloksena oli, että tentistä kyllä pääsit läpi, mutta asioita ei tullut opittua kovin hyvin. Minulla jäi. Liian usein. Syynä oli kiire. Opiskelijapojalla kun oli niin monta rautaa tulessa, että lukemiselle ja oppimiselle jäi välillä liian vähän aikaa.

Kiire ei ole poistunut mihinkään opiskelujen jälkeen. Olen tietoisesti kylläkin pyrkinyt välttämään sitä ja tajunnut, että kiire on aina oma valinta. Olen myös huomannut, että kiire on oppimisen vihollinen numero 1. Kyse on loppujen lopuksi oman ajankäytön hallinnasta. Oppiminen vaatii aikaa ja ymmärrys ei synny hetkessä. Sen minkä ymmärrät voit myös oppia ja muistaa.

FAIL # 3 – Tarkkaavaisuus

Koulussa oppitunnit kestivät 45 minuuttia, ja myöhemmissä opiskeluissa luennot kestivät usein jopa tunteja. Ei optimaalisin tilanne oppimisen kannalta. Yleisin virhe opettajilla ja opiskelijoilla on ylittää oma tarkkaavaisuusjakso. Tämä jakso on aina henkilökohtainen, mutta tutkimusten mukaan se on yleensä lähempänä 25 minuuttia kuin 45 minuuttia. Tarkkaavaisuusjakson ylittyminen tarkoittaa, että aivot väsyvät ja mitään oppimista ei enää tapahdu. Asiat menevät toisesta korvasta sisään ja tulevat toisesta ulos. Hukataan siis niin oppijan kuin opettajan resursseja. Hölmöä.

FAIL # 4 – Takertuminen

Olen omalla opiskelu- ja työurallani kohdannut erilaisia ihmisiä ja käynyt mielenkiintoisia keskusteluja oppimisesta. Varsinkin silloin, kun olen ollut aloittamassa uutta yritystä tai tehtävää, usein ihan uudella toimialalla. Vanha suomalainen sananlaskukin jo sanoo, että ”suutari pysyköön lestissään”.

Tämän tyyppisiä keskusteluja olet varmastikin itsekin käynyt. Tämä asenne kuvastaa takertumista vanhaan ja sen luomaa myrkyllistä ilmapiiriä. Tämä fixed mindset usein rajoittaa uuden oppimista, koska haluamme enemmänkin suojella vanhaa kuin rakentaa uutta. Toinen asenne uuden oppimiseen voisi olla growth mindset, joka kuvastaa positiivista suhtaumista oppimiseen ja sen vaatimaan kovaan työntekoon. Usein tässä asenteessa korostuu oppijan halu tehdä töitä ja yrittää oppimistulosten aikaansaamiseksi. Sen, kuinka näet maailman ja siihen reagoit, päätät sinä itse.

FAIL # 5 – Lahopää

Toimiiko muistisi nyt paremmin kuin ennen? Eikö asiat pysy mielessä? Oletko siis lahopää? Muistiakin voi kehittää. Yleinen harhakäsitys on, että muisti huononee iän myötä. Tämä ei pidä paikkaansa. Muisti kun ei ole pysyvä ominaisuus, vaan opittavissa oleva taito. Meillä vain ei usein ole tarvittavia tietoja ja taitoja oman muistimme kehittämiseen ja auttamiseen. Perusperiaatteet on hyvä muistaa; keskity muistettavaan asiaan ja pidä tarkkaavaisuus siinä, omaksu tieto riittävän pieninä palasina ja anna aivoillesi hakuvihjeitä esimerkiksi luomalla visuaalisia mielikuvia tutun asian ja muistettavan asian välille. Ota myös tunteet mukaan. Mitä enemmän asiaan liittyy tunteita sen helpommin ne muistaa.

Aina voi siis oppia lisää ja oppiminen voi olla tehokasta, hauskaa ja tuloksellista. Katso Oppia.fi verkkokaupasta mitä uutta opittavaa sinulle tänään löytyisi. Oppia ikä kaikki.

petri_vayrynen
Petri Väyrynen

Kirjoittaja on sarjayrittäjä, joka innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

Suosittelen myös:  Carol Dweck TED Talk ”The power of believing that you can improve”