Oppia.fi

Oman osaamisen kehittäminen, Tuottavuus ja työn ilo

Kertaus ei olekaan opintojen äiti

Voi pärkkele. Törmäsin Professori John Dunloskyn johdolla työskennelleen ryhmän tutkimustuloksiin ja näyttää siltä, että ne opiskelutekniikat, joita minulle on suositeltu ja joita olen käyttänyt kymmeniä vuosia, eivät olekaan tehokkaimpia. Enkä näytä olevan yksin. Itse asiassa suosituimmat opiskelutekniikat sijoittuvat tehokkuusvertailussa häntäpäähän.

Harmi, kun bongasin tämän vasta nyt. Sillä tuhannet nuoret tekivät juuri elämänsä ensimmäisen suuren kokeen: ylioppilaskirjoitukset. Toisaalta seuraavilla on vielä edessä pääsykokeisiin luku, joten tämä oppi menee tuskin hukkaan. Oli kysymys sitten työssä oppimisesta tai koulussa oppimisessa, moni meistä miettii, miten tieto parhaiten jäisi mieleen.

Tässä tutkijoiden neuvo summeerattuna: Unohda alle- tai päälleviivaus ja kertaus. Parempi vaihtoehto on sen sijaan hajauttaa opiskelu vähintään kuukauden ajalle ja pitää itselleen aina pienet kokeet lukurupeaman päätteeksi.

Professori Dunloskyn johdolla työskennellyt ryhmä kävi läpi tuhansia oppimistutkimuksia ja rankkasi kymmenen tekniikkaa seitsemän kriteerin mukaan.

KRITEERIT

  • Helppokäyttöisyys
  • Onko tekniikka testattu ja onko sillä näyttää tuloksia?
  • Sopiiko tekniikka sekä yksin että ryhmässä opiskeluun?
  • Sopiiko se eri-ikäisille ja eritasoisille opiskelijoille?
  • Voiko tekniikalla opettaa eri aineita?
  • Edistääkö tekniikka muistamista, ongelmanratkaisua ja ymmärtämistä?
  • Voiko oppimista mitata erilaisin kokein?

Tutkimustulosten ja rankkauksen perusteella Dunlosky kumppaneineen jakoivat tekniikat kolmeen ryhmään: tehokkaisiin, keskivertoihin ja tehottomiin.

TEHOKKAAT MENETELMÄT

Hajautus

Henkilö unohtaa viime hetken pänttäyksen ja jakaa opittavan aineiston läpikäynnin pitkälle, vähintään kuukauden aikavälille samaan tapaan kuin juoksija jakaa voimansa maratonilla. Hajautus menetelmänä edistää asioiden mieleen painumista ja muistissa pysymistä. Tekniikkaa käyttää erityisesti opiskeltaessa ydinasioita, joita tarvitaan pitkin matkaa jatko-opinnoissa tai työtehtävissä.

Tenttaus

Henkilö pitää itselleen tai henkilölle pidetään kokeet lukurupeaman päätteeksi. Henkilö siis vastaa opiskeltavasta kokonaisuudesta laadittuihin kysymyksiin. Mieleen palauttaminen vahvistaa muistijälkiä ja helpottaa asioiden mieleen palautusta.

Vinkki! Tämä menetelmä kannattaa yhdistää hajautettuun lukuun.

KESKIVERROT MENETELMÄT

Perusteleminen

Henkilö kuvailee lyhyesti, miksi esitetyt tiedot pätevät käsiteltävässä asiassa, mutta eivät välttämättä jossakin toisessa. Menetelmä auttaa jäsentämään tietoa, mutta sopii paremmin faktojen kuin laajan ja monimutkaisen aineiston opiskeluun.

Selittäminen

Henkilö kertoo itselleen tai toiselle henkilölle, miten opiskeltava prosessi toimii, millaisia askeleita ongelmanratkaisu vaatii ja miten tieto kytkeytyy aiempaan tietoon. Teho vaihtelee paljon sen mukaan, miten oikeita ja täsmällisiä selityksiä henkilö osaa antaa. Dialogin avulla selittämistä voi harjaannuttaa.

Limittely

Henkilö soveltaa tietoja ja ongelmanratkaisutapoja erityyppisiin aiheisiin. Menetelmä on vastakohta blokkiluvulle, jossa hän perehtyy jonkin aihealueen koko sisältöön ennen kuin siirtyy seuraavaan osioon. Menetelmä toimii erityisen hyvin matemaattisissa ongelmissa.

TEHOTTOMAT MENETELMÄT

Summaus

Henkilö tiivistää ydinkohdat aiheesta. Tässä haasteena on tiivistämisen taito. Menetelmä auttaa vain niitä, jotka hallitsevat tiivistämisen.

Alle- ja päälleviivaus

Henkilö merkitsee lukiessaan tärkeinä pitämänsä asiat. Menetelmä helpottaa vaikeiden tekstien hallintaa, muttei edistä yhteyksien hahmotusta ja päätelmien tekoa, sillä se vetää huomion liikaa yksityiskohtiin (vrt. esim. mindmap-tekniikka).

Kuulo ja mielikuvien luonti

Kuulokuvien luomisessa henkilö yhdistää uuden sanan tutulta kuulostavaan sanaan, esimerkiksi saksan kuolemaa tarkoittavan sanan Tod voi linkittää mielessä juomaa tarkoittavaan toti -sanaa. Muistisäännöksi siis muodostuu ”kuoleman toti D:llä”. Menetelmää käytetään etenkin kielten opiskelussa, mutta se ei edistä kestävien muistijälkien syntyä, sillä muisti kuormittuu liikaa.

Mielikuvien luomisessa henkilö luo sisällöstä päähänsä tai paperille visuaalisia mielikuvia muistin tueksi. Menetelmä toimii vain aiheissa, jotka luonnostaan synnyttävät kuvajaisia.

Kertaus

Henkilö käy jo kertaalleen lukemansa/kuulemansa asian läpi uudelleen. Menetelmä palauttaa mieleen pääkohtia, mutta hukkaa yksityiskohtia eikä tue ymmärrystä.

Tässä linkki tutkimukseen: http://www.indiana.edu/~pcl/rgoldsto/courses/dunloskyimprovinglearning.pdf

Kannattaa lukaista ja käyttää aikaa oikeanlaisen oppimis- ja muistamistavan löytämiseen! Uutta oppia löydät tietysti Oppimisen verkkokaupasta: www.oppia.fi

Kirjoittaja Petri Väyrynen on sarjayrittäjä, joka innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Hän on myös sertifioitu Apollo 13 simulaatioastronautti.

 

Comments are Closed