Johtaminen ja esimiestyö ovat usein yksinäistä työtä. Lisäksi matkan varrella tulee välillä eteen vaiheita, jolloin kiire ja väsymys painavat ja kapasiteetti on käytössä äärirajoillaan. Viikonlopun aikana ei ehdi palautua, vaan jo maanantaina on valmiiksi väsynyt viikon koitoksiin. Ja jos yrittää rentoutua vaikkapa päihdyttävien aineiden voimalla, niin maanantai on vieläkin pahempi päivä.
Olen vuosien varrella toiminut monien johtajien, päälliköiden ja asiantuntijoiden keskustelu- ja sparrauskaverina ja aina nousevat esille seuraavat elämää rasittavat asiat:
- pomo painostaa ja alaiset valittavat
- tekemättömät ja keskeneräiset työt stressaavat
- ei ole aikaa pysähtymiselle ja asioiden ajattelemiselle
- väsymys ja riittämättömyyden tunne vaivaavat
- on huono omatunto liian vähäisestä yhteisestä ajasta perheen ja läheisten kanssa
Me kaikki toki tiedämme, miten työ- ja muuta elämää pitäisi elää.
Töissä pitäisi tuntea strategia ja osata viedä se käytäntöön yhdessä muiden kanssa. Asioita pitäisi aina muistaa ajatella asiakkaan näkökulmasta, jotta ei tehdä jotain sellaista, mikä on asiakkaan kannalta turhaa. Ja kaikki turhat tekemiset pitäisi liinata pois. Pitäisi tehdä vain oikeita asioita oikein. Itse pitäisi toimia valovoimaisena esimerkkinä, joka on aina energinen, innostunut ja saa muut mukaansa. Ongelmat pitäisi ratkaista poistamalla niiden juurisyyt eikä vain sammutella tulipaloja. Pitäisi osata keskittyä olennaiseen ja tehdä asiat ja projektit valmiiksi aikatauluissa ja budjeteissa kuitenkin turhia stressaamatta.
Ja sitten pitäisi syödä terveellisesti. Paljon vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Aamupuuroa ja ruisleipää, jotta saa kuitua. Kanaa ja kalaa, jotta saa proteiinia ja sopivia omegoita. Liikkua pitäisi monipuolisesti. Lihaksia ja niveliä pitäisi rääkätä kohtuullisesti, mutta kuitenkin vaikuttavasti. Tupakoida ei saisi ollenkaan. Viinaksia ei passaisi ottaa kuin lasi tai korkeintaan pari. Jos sitäkään. Erilaisia sosiaalisia suhteita pitäisi olla. Pitäisi olla kiinnostunut monista eri asioista ja elämän aloista. Ja läheisten ihmisten kanssa pitäisi olla läsnä. Pitäisi kokea ja tukea ja iloita ja surra yhdessä.
Niinhän sitä pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Vaan kun ei jaksa.
Kun olen käynyt keskusteluja erilaisten tilanteiden kanssa painiskelevien ihmisten kanssa, olen huomannut, että jokaisen alitajunnassa on paljon piilossa olevaa viisautta, mitä ao. tilanteessa tulisi tehdä. Haasteena on
- kuinka päästään liikkeelle ja
- kun on päästy liikkeelle, kuinka pysytään liikkeessä
kohti parempaa ja tasapainoisempaa elämää.
Joka kerta on toiminut sama resepti: kun voi luottamuksellisesti puhua asioistaan kumppanin kanssa, jolla on erilaisia ja kuitenkin samanlaisia kantapään kautta hankittuja kokemuksia kuin itsellä, niin asiat alkavat selkiintyä.
Kun käymme asioitamme läpi sopivan kumppanin kanssa, pään sisäinen sekametelisoppa alkaa hahmottua kokonaisuuksiksi, joille voi tehdä järkeviä asioita. Kaikkea ei voi eikä kannata tehdä kerralla, mutta tekemisille löytyy kyllä aina oikea ja sopiva järjestys. Joskus pitää tehdä todella isoja ja radikaaleja asioita ja muutoksia. Ja joskus riittää pienempien asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen ja aikatauluttaminen.
Itselläni on ollut vuosien aikana useita sparrareita, jotka ovat auttaneet minua eteenpäin työ- ja muun elämäni polulla. Suuri kiitos heille!
Tervetuloa avoimiin sparrausvalmennuksiin 19.-21.3. tai 23.-25.4. tai 21.-23.5.
Kuuntele myös Johtajan ja esimiehen elämänmuutos webinaari jälkitallenteena Oppia.fista ja lue kirjoittajan muita kirjoituksia Oletko sinä Maija vai Matti? Tai jotain siltä väliltä? ja Johtaja ja esimies: sinä vai robo?
Tapio Hirvonen
Kirjoittaja on keskustelukumppanisi talous-, toimitus-, linja- ja markkinointijohtajan kokemuksella, kun tarvitset sparrausta toiminnan ja oman johtamisen uudistamisessa, muiden innostamisessa sekä työ- ja muun elämän tasapainottamisessa. Tapion löydät myös Oppimisen verkkokaupan asiantuntijoista!