Uudella vuosikymmenellä meidän on vakavasti pohdittava mitä kaikkea ja mihin kaikkeen teknologia kehittyminen vaikuttaa. Kyse on aikamme voimistuvasta megatrendistä, mikä edellyttää meiltä rohkeutta nähdä ja kykyä uudistua.
Teknologia sulautuu kaikkeen, kuten vuoden alussa ilmestyneessä Sitran Megatrendit-katsauksessa hyvin todetaan.
Kaikki mikä voidaan digitalisoida, todennäköisesti digitalisoituu ja kirjaimellisesti olemme yhdistämässä kaikkea internetiin – geeniteknologian tulevaisuusvisioista puhumattakaan.
Teknologia todennäköisesti kehittyy jatkossa nopeammin kuin inhimillinen ymmärryksemme tämän kehityksen vaikutuksista.
Meidän on osattava kysyä vastakysymyksiä. Kaiken digitalisoimisen keskellä nousee yhä ajankohtaisemmaksi kysymys, että mitä ei kannata digitalisoida?
Poliittiset päättäjät eivät ymmärrä teknologian monimuotoisuutta ja sen vaikuttavuutta niin yhteiskuntaamme kuin turvallisuuteemme.
Minua huolestuttaa kasvava kuilu poliittisten päättäjien ja teknologian kehittäjien välillä. Liian usein poliittiset päättäjät eivät ymmärrä teknologian monimuotoisuutta ja sen vaikuttavuutta niin yhteiskuntaamme kuin turvallisuuteemme. Vastaavasti teknologian kehittäjät eivät aina ymmärrä riittävästi poliittisia ja yhteiskunnallisia haasteita.
Esimerkiksi yhteiskunnallemme kriittisestä 5g-verkon turvallisuudesta ei käydä Suomessa juurikaan poliittista keskustelua, vaikka tehtävät päätökset ovat ensisijaisesti poliittisia ja niillä on kauaskantoisia vaikutuksia.
Mutta kyse ei ole vain tutkijoista tai poliittisista päättäjistä. Teknologian kehityksen ymmärrystä on jo nyt pidettävä kansalaistaitona. Niin merkittävästä ja meitä kaikkia koskettavasta asiasta on kyse.
Teknologian tulevaisuuden tärkeimmät kysymykset ovat eettisiä.
Ymmärryksen ja läpinäkyvyyden lisääntyminen edesauttaa luottamuksen muodostumista teknologian hyötyihin.
Itse uskon, että teknologian tulevaisuuden tärkeimmät kysymykset ovat eettisiä. Olemme hiljalleen siirtymässä ”mitä teknologian avulla voidaan tehdä” -kysymyksistä vahvemmin ”mitä teknologian avulla pitäisi (tai saa) tehdä” -kysymyksiin, joissa eettisyys ja eettiset valinnat ovat keskeisellä sijalla.
On esimerkiksi eettinen valinta, että Kiinassa pisteytetään kansalaisia ja älypuhelimen hankkiminen edellyttää pakollista kasvojen skannausta.
Suomessa ja Euroopassa on huolehdittava, että teknologiaa ei käytetä Kiinan tavoin. Kyse on eettisistä arvovalinnoista, joiden vaikutukset merkittäviä tuleville sukupolville. Ylipäänsä on jatkossa kysyttävä, että mikä on ihmisen rooli teknologna kehityksessä?
Tällöin korostuu ihmisyys.
Ehkä teknologian kehityksen seurauksena juuri ihmisyydestä tulee seuraava megatrendi?
Vaikka tulevaisuus nyt näyttäytyy teknologian kehityksen myötä ”kovien” matemaattis-luonnontieteellisten tieteiden arvostuksen nousuna, niin uskon alkavalla vuosikymmenellä ihmistieteiden merkityksen korostuvan. Arvojen, eettisyyden ja ihmisyyden tärkeys korostuu vääjäämättä. Ehkä teknologian kehityksen seurauksena juuri ihmisyydestä tulee seuraava megatrendi?
Toinen asia mikä korostuu jatkossa turvallisuudenkin näkökulmasta (ja mitä opiskelen) on psykologia ja narratiivit eli tarinoiden merkitys.
Merkittävimmät teknologia-ajan ”taistelut” tullaan käymään ihmisten mielistä, arvoista ja asenteista. Jo nyt teknologiariippuvuutemme tarjoaa tähän vaikuttamiseen pelottavan tehokkaita keinoja.
Elämme jatkossa nykyistä merkittävästi kohdistetumman ja yksilöidymmän viestinnän keskellä, jota käytännössä ohjaavat meidät itseämme paremmin tuntevat algoritmit. Tällöin ei ole kyse nyt jo keskustelluista kuva- tai videomanipulaatioista vaan jostain aivan muusta.
Jatkossa puhumme yhä enemmän mielikuvamaailmasta ja siitä, että kenen mielikuvat ovat hallitsevia ja voittavat.
Juuri tätä kehitystä on yhteiskunnassamme kyettävä tarkoin seuraamaan – ja reagoimaan. Jatkossa puhumme yhä enemmän mielikuvamaailmasta ja siitä, että kenen mielikuvat ovat hallitsevia ja voittavat. Viestinnän rooli korostuu, kuten meidän jokaisen vastuullisuus.
Uutta vuosikymmentä voi ajatella uuden alkuna tai vanhan jatkumona. Vuosikymmen ei alkanut rauhan vuosikymmenenä, kun seuraa tapahtumia Iranin ja Yhdysvaltojen välillä. Jatkumona ei sovi unohtaa käynnissä olevia sotia muun muassa Syyriassa ja Ukrainassa. Ennalta-arvaamaton epävakaus kuvastaa maailmanpolitiikan tilannetta, jossa käänteet voivat olla nopeita ja kauaskantoisia.
Esimerkiksi Iranin ja Yhdysvaltojen välillä mahdollisesti toteutettavilla kyberhyökkäyksillä, osana valtioiden ulkopolitiikkaa, voi globaalissa verkkoympäristössä olla odottamattomia seurannaisvaikutuksia Suomeenkin. Yhdysvalloissa asiantuntijat pitävät Iranin kyberhyökkäystä lähikuukausina todennäköisenä.
Jarno Limnéll
Kirjoittaja on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa. Häntä kuullaan yhtenä puhujista Prosessipäivät 2020 -tapahtumassa.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Yle.fi:ssä helmikuussa 2020.
Tänä keväänä kahdeksatta kertaa järjestettävät Prosessipäivät on Suomen johtava palvelu- ja prosessijohtamisen ammattilaistapahtuma! Prosessipäivät pidetään 29.-30.9.2020 Tapahtumakeskus Telakalla Helsingissä. Lue lisää tästä
