Olen nelilapsisen perheen esikoinen ja minulla on itselläni kolme lasta. Vanhin on 15-vuotias ja nuorimmat 11 vuotta. Useampilapsisen perheen arkea on keskustella siitä, kuinka epäreilusti juuri minua kohdellaan. Tilanteet meillä kotona vaihtelevat samankokoisen jäätelöannoksen saamisesta keskusteluun siitä, kuinka opettaja oli kohdellut epäreilusti. Usein keskustelu epäoikeudenmukaisuudesta nostaa pintaan myös tunteet harmituksesta vihaan.

Meillä on perheessä tapana istua ruokapöydän ympärillä ja keskustella perheen asioista. Yhtenä kestoaiheena on tunteet. On muuten mielenkiintoinen keskustelunaihe perheessä, jossa on yksi teini ja kaksi varhaisteiniä sekä kaksi työssäkäyvää vanhempaa. Ainakin materiaalia keskusteluun riittää. Yleensä keskustelu alkaa jonkun käytännön tapahtuman kautta. Näin myös muutama päivä sitten, kun keskustelimme yksittäisen opettajan tavasta kohdella lapsia. Epäreilu ja epäkunnioittava käytös sai tunteet pintaan vaikka se oli etupäässä kohdistunut luokkatovereihin.

Itse kysyn lapsilta usein ”Mitä tämä saa sinut tuntemaan?” ja jatkokysymyksenä on monta kertaa ”Miksi tai miten näytät sen tunteen?”. Vastaukset johtavat hyvin mielenkiintoisiin keskusteluihin.

Viikonlopun keskustelu sai laajemminkin miettimään, kuinka tärkeää on paitsi osata näyttää myös tunnistaa tunteitaan – myös työpaikoilla. Daniel Golemanin 1995 julkaisema kirja ”Tunneäly, lahjakkuuden koko kuva (Emonational Intelligence)” on ollut julkaisustaan lähtien myyntimenestys.

Tunnetko älyn?

Mitä on tunneäly tai laajemmin mietittynä lahjakkuuden koko kuva? Eri teorioiden mukaan älyäkin on monenlaista. Tätä tukee myös empiirinen kokemus.

Tunnet varmasti henkilön, joka on erinomainen numeroiden kanssa tai henkilön, jonka tekstejä on ilo lukea. Meidän kaikkien tuttavapiiriin kuuluu varmasti myös henkilö, joka on erittäin musikaalinen tai urheilullinen. Joku meistä on erinomainen hahmottamaan kolmiulotteisia kokonaisuuksia. Kartan lukeminen tai rakennuksen suunnittelu on hänelle helppoa. Ystävistäsi löytyy varmasti myös henkilö, jonka itsensä tunteminen näyttää olevan erityisen korkealla tasolla sekä henkilö, jonka vuorovaikutustaidot ovat erinomaiset.

Harvardin käyttäytymistieteiden professori Howard Gardner kuvasi nämä seitsemän eri tyyppistä älykkyyttä jo vuonna 1983 julkaistussa kirjassaan ”Frames of Mind, The Theory of Multiple Intelligences”. Gardner on myös tunnettu älykkyyden ja älykkyysosamäärän kriitikko.

Gardner listasi kirjassaan seitsemän eri tyyppistä älykkyyttä seuraavasti (käännökset ovat kirjoittajan omia).

  1. Kielellinen älykkyys (Linquistic) – kirjoittaminen ja puhuminen
  2. Matemaattinen älykkyys (Mathematical) – numerot ja laskeminen
  3. Musikaalinen älykkyys (Musical) – rytmi ja laulu
  4. Visuaalinen ja avaruudellinen älykkyys (Visual-Spatial) – kolmiulotteinen hahmottaminen
  5. Kehon ja asentojen älykkyys (Bodily-Kinesthetic) – Urheilullinen, oman kehon hallinta
  6. Omien tilojen tunnistamisen älykkyys (Intrapersonal) – Itsensä tunteminen ja kuuntelu
  7. Ihmissuhdeälykkyys (Interpersonal) – sosiaalinen kanssakäyminen


Minkälaisia tunteita tämä sinussa herättää?

Miksi sitten kysyn itseltäni ja lapsiltani ”Minkälaisia tunteita tämä sinussa herättää?” tai ”Miltähän tämä tuntui siitä toisesta henkilöstä?”.

Siitä syystä, että koulumaailmassa ja harrastuksissa opetetaan ja testataan osaamista viiden ensimmäisen älykkyyden osalta hyvin. Kaksi viimeisintä taas jäävät vähemmälle huomiolle. Alakoulun todistuksesta kyllä löytyy numero käyttäytymisestä, mutta oppiaineena sitä ei vielä missään koulussa taida olla.

Perhekeskustelut ja lasten kehittymisen seuraaminen ovat opettaneet myös käsittelemään paremmin omia tunteita. Alla muutamia oppeja tunteiden käsittelystä. Esimerkkinä tunne, jota me kaikki koemme aika ajoin: viha.

Ensimmäinen kysymys: Miksi olen vihainen?

Ei ihan helppo kysymys vastata ja vaatii rehellisyyttä. Analysointi helpottuu kummasti, kun harjoittelee. Kysymys ”miksi?” auttaa tunteen käsittelyssä, koska se vaihtaa ajattelua tunteiden puolelta logiikan puolelle. Joskus pelkkä kysymys ei auta, jolloin ajatusten ohjaaminen muuhun asiaan helpottaa esim. fyysisen aktiviteetin kautta. Meiltä löytyy kotoa jopa ”lyöntityyny”, joka joskus helpottaa tunteen käsittelyä.

Toinen kysymys: Kuinka voin kontrolloida tunnetta?

Tunteiden hallinta helpottuu kummasti, kun tunnistaa tunteet ja ymmärtää, että niiden tunteminen ja näyttäminen on normaalia. Kun tunne on tunnistettu, seuraava vaihe on tunnistaa, onko tunne positiivinen vai negatiivinen. Vihan kohdalla tunnistaminen on helppoa. Se on negatiivinen tunne. Viha ja muut negatiiviset tunteet kuten pelko, epätoivo, turhautuminen ja pettymys ovat tunteita, joiden vaikutusta voi opetella vähentämään. Ennen kaikkea niihin ei saa tai voi jäädä vellomaan. Kun taas positiiviset tunteet, kuten ilo, toivo, innostuminen, kiitollisuus ja onnistuminen ovat tunteita, joiden vaikutusta voi opetella kasvattamaan.

Käytännön esimerkki. Jos olet maalivahti ja pallo päätyy selän taakse, niin voitko tuntea vihaa ja turhautumista? Kyllä voit. Voitko näyttää sen? Kyllä voit. Voitko jäädä vellomaan vihan ja epätoivon tunteisiin? Et voi. Käsittelet siis tunteen. Huudat, päästät pari kyyneltä ja sadattelet (mielessäsi) ja tämän jälkeen päästät negatiivisesta tunteesta irti ja keskityt peliin ja seuraaviin suorituksiin. Teet onnistuneen torjunnan. Tuuletat ja annat onnistumisen näkyä. Pidät positiivisesta tunteesta kiinni. Joukkuekaveri tekee maalin. Iloitset hänen ja koko joukkueen puolesta. Olet voittamaton.

Olen itse oppinut omakohtaisesti, että ajatteluaan voi muokata. Positiivinen ja ratkaisukeskeinen ajattelu auttaa näkemään mahdollisuuksia ja arvostamaan elämän pienempiäkin asioita.

Mitenkäs teillä? Onko tunteet pelissä töissä ja vapaa-ajalla?

Tervetuloa Oppimisen verkkokaupan kouluttajaverkoston kursseille kehittämään omaa osaamista. Suosittelen lämpimästi seuraavia:

Luotain: Arvostava esimies -kurssit, vuorovaikutus- ja fasilitointivalmennus, henkilökohtainen tehokkuus, mindfullness -kurssit

CxO Professional: henkilökohtainen vakuuttavuus, CxO Certified Business Mentor -kurssi, neuvotteluvakuuttavuus

petri_vayrynen
Petri Väyrynen

Kirjoittaja on sarjayrittäjä, joka innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

petri.vayrynen@wakaru.fi