Tuliko hyvä kakku?

Pelillistämisestä on hypetetty vuosia. Aihe tuntuu edelleen kiinnostavat kaikkia. Moni on pelillistettyä oppimista myös kokeillut. Lähes yhtä moni tuntuu olevan epävarma tuloksista: Oliko pelillistämisestä hyötyä? Toimiko se paremmin kuin perinteisemmät opetusmenetelmät?

Tekemällä oppii

Olen saanut etuoikeuden olla toteuttamassa satoja pelillistettyjä ratkaisuja viimeisen viiden vuoden aikana. Osa on ollut kutkuttavia menestystarinoita. Toisista on taas kantapäät hellänä ja silmäkulmat kosteana nielty oppeja. Siitä olen varma, että kun pelillistää harjoituksia yli 400000 käyttäjälle ja aihepiirit liikkuvat kaikessa Marsin Nuutajärven välillä, sitä oppii aika paljon siitä mikä toimii ja mikä ei. Tämän blogikirjoituksen tarkoitus on jakaa muutamia toimivia ajatuksia ja sudenkuoppia pelillistämisestä.

Ajatuksia suunnittelusta

  • Pelillistäminen, vaikkakin usein toteutetaankin verkkooppimisena, ei ole ensisijaisesti tietotekninen harjoitus. Enemmän pelillistyksen onnistumiseen vaikuttaa se, miten innostavia kilpailullisia elementtejä innovoidaan. Muista pitää tietotekniikka rengin roolissa.
  • ’Tekemällä oppii”, pätee myös pelillistämiseen. Isompaan pelillistämisprojektiin moni lähtee takki auki ja reippain mielin; ja vailla kokemusta. Kannattaa kuitenkin ottaa mukaan pelillistämisen ammattilainen jo suunnitteluvaiheessa vaikka sitten vain sparraajan rooliin.
  • Miten visualisoit oppijoiden osaamistasoa ja kehittymistä siten, että se synnyttää positiivista ja leikkimielistä kisailua tiimien tai yksilöiden välille. Voit miettiä esimerkiksi, miten oppijat suhtautuvat julkisiin TOP-10 listoihin. Olisiko kannustavaa nähdä oma sijoitus palkintopallisijalla? Sisuunnuttaako huonompi menestys viikkolistalla?

Kikkoja toteutukseen

”Pelillistämisprojektin ei kuulu kestää kuukausia. Lähes viikottain kohtaamme asiakkaita, joiden oma pelillistämisprojekti täyttää vuoden ja toteutus on yhä melkein valmis”

  • Pitkään projektiin ajatuminen on usein seurausta kokemuksen puutteesta tai siitä että haukattu liian iso pala kerralla. Hyvän pelillistetyn hajoitusohjelman rakentaa keskimäärin muutamassa viikossa. Pelillistettyjä harjoituksia kannattaa myös julkaista monessa osassa. Näin saadaan aikaa kehittää seuraavia osioita, opitaan matkalla ja saadaan myös nostetta jokaisen lisäosan julkistuksen yhteydessä.
  • Pelillistäminen ei ole jotain ekstraa, joka liimataan sinne tänne muutaman verkkoon tallennetun kalvosatsin päälle. Pelillistetty oppimispaketti kannattaa miettiä kokonaisuutena – tavoitteet, sisältö, kannustavuus. Ei pihvistäkään tule gourmettia, jos siihen ripotellaan nonparelleja päälle.
  • Pelillistäminen ei yleensä toimi kovin hyvin, jos se on toteutettu 100% oppijan ja koneen välisenä toimintona. Oppimistulosten kannalta on olennaista aktivoida oppijat keskustelemaan aiheista ja pohtimaan parhaita ratkaisuja. Toisilta oppiminen on konkreettista ja motivoivaa. Pelillistämällä voit myös kannustaa osallistujat jakamaan oppeja.
  • Monivalintakysymykset eivät ole ainoa, tai edes kovin hyvä, tapa aktivoida ja testata oppijoita. Pelillistäminenkin toimii parhaiten jos se on aidosti aktivoivaa. Mieti, miten voit verkko-oppimiseenkin yhdistää fyysistä tekemistä vaativia tehtäviä. Käytä myös paljon avoimia kysymyksiä. Varmista lisäksi, että pelin aikana oppijan antamiin vastauksiin palataan säännöllisesti.

Käyttöönoton kulmakivi

”Ei niin hyvää pelillistystä olekaan, ettei sitä saa huonolla käyttöönotolla pilattua”

  • Varmin tapa epäonnistua käyttöönotossa on kommunikoida osallistujille: ”Verkkokurssi on nyt julkaistu. Käykää katsomassa”. Mieti sen sijaan minkälaisia kilpailuja voit kehittää kurssin ympärille? Miten palkitset ahkeruudesta ja osaamisesta? Konkreettiset palkinnot huomiopalkintojen lisäksi ovat tärkeitä. Palkitsemisen tulisi olla säännölistä.
  • Alkuinnostuksen jälkeen tulee aina tasaantumisvaihe. Miten varmistetaan että innostus säilyy? Kannattaa miettiä, voisiko esimiehet innostaa mukaan kilpailuttamalla sitä miten hyvin tukevat pelillistettyä harjoitusta

Opit teoiksi

Nykyajan työntekijä sitoutuneita ja tuloshakuisia. He haluavat nähdä hyödyt harjoittelusta. Kenelläkään ei ole töissä aikaa leikkiä. Pelillistämällä pitää kannustaa myös hyödyntämään opittua, ei vain oppimaan teoriaa.

”Palkitse ensin harjoituksen läpäisemisestä ja heti sen jälkeen ala palkita uusista teoista, jotka pohjautuvat opittuun”

Toivottavasti blogini herätti positiivisia kehitysideoita vekko-oppimisesta ja pelilistämisestä. Oppia.fin digitaalisen sisällön tarjonnasta löydät muun muassa Leanscape.net huonepakopelin, jonka avulla oivalletaan ja otetaan käyttöön ketteriä toimintatapoja. Mikäli olet kiinnostunut yhdessä pohtimaan miten hyödyntää pelillistämistä, ole rohkeasti yhteydessä. Otetaan vaikka Skype-palaveri ja katsotaan muutama esimerkki ratkaisuista joita olemme toteuttaneet. Ideoidaan ja kipinöidään yhdessä!

Ville_wiik_200x200
Ville Wiik

Kirjoittaja on toiminut yli 20 vuoden ajan kansainvälisten asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä ja on myös pelillistettyyn oppimiseen erikoistuneen PragmatIQ Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. PragmatIQ on nopeasti kasvava kansainvälisille markkinoille tähtäävä yritys, jonka tuotteita on lisensoitu jo yli 400 000 käyttäjälle.

PragmatIQ toimii Oppia.fi-verkostossa kumppanina, joka pelillistää ja modernisoi minkä tahansa oppimateriaalin tehden siitä helposti skaalautuvaa ja oppijalle innostavaa. Digitaalisen sisällön tarjonnasta löydät Treeniohjelma projektipäällikölle ja Treeniohjelma esimiehelle.