Tamperelainen Innokkaaksi Mieltenpahoittajaksi itseään tituleeraava Pasi Kovanen (Vincit Oy) ennusti LinkedIn:ssä hetki sitten, että “alustatalous” sanasta tulee uusi digi. Sitä siis ruvetaan viljelemään jokaisessa asian yhteydessä oli kysymyksessä sitten alustatalous tai jonkin sortin muu talous. Tämä herätti ajatuksia, joita puran tässä blogitekstin muotoon. Pureudun ensin alustatalouden termiin ja yleisimmiksi koettuihin ongelmiin ja lopussa avaan, miten meillä Oppia-alustan kanssa on haasteisiin vastattu. Matkamme voi olla pomppuinen, mutta koita pysyä kyydissä!
Kahdentoista nollan markkina-arvo
Uuden maailman haaste on yhteisten käsitteiden puuttuminen. Oppia ei vielä ole ja käsitteitä keksitään lennosta. Välistä ihan markkinahenkilöiden (Tampereella ei enää käytetä mies- tai nais-liitteitä) voimin.
On totta, että alustatalous kasvaa kohisten. Alustatalousyritysten markkina-arvo on noin 4.3 biljoonaa. Biljoonahan on miljoona miljoonaa eli siinä on 12 nollaa. Julkisten yritysten listaa dominoi paalupaikalta Apple ja perässä seuraavat Google, Microsoft, Amazon, Facebook, Alibaba, Tencent, Oracle, Intel ja SAP. Merkille pantavaa on tällä ja muilla listoilla, että alustatalous keskittyy kahteen maahan, USA:aan ja Kiinaan ja näissäkin maissa muutamiin kaupunkeihin.
Eurooppa ja Suomi näyttävät olevan pois kuvioista. SAP sinnittelee top 10:ssä julkisten organisaatioiden listalla ja yksityisten TOP 25 yritysten listalta löytyy ruotsalainen Spotify (sijalla 13) ja saksalainen Delivery Hero (sijalla 24). Delivery Hero tosin listautui juuri hetki sitten, joten tosiasiallisesti ei enää kuuluisi olla listattuna yksityiseksi yritykseksi eikä arvostukseltaan mahdu TOP 25 julkisten alustatalous yritysten listalle.
Listat ovat listoja ja niillä yritykset vaihtuvat. Oleellista on kuitenkin kysyä, kuinka suomalaiset yritykset ovat ymmärtäneet alustatalouden ja sen tuomat vaikutukset omaan liiketoimintaan?
Winner takes it all
Alustatalouden perusteoriaan kuuluu taloustieteestä tuttu termi “verkostovaikutukset”. Verkostovaikutukset tarkoittaa taloustieteessä tilannetta, jossa jonkin alustan käytäjälleen tuottama hyöty riippuu muiden samaa alustaa käyttävien tahojen lukumäärästä. Kouluesimerkki on tästä puhelin. Verkostovaikutuksia on suoria, jolloin alustan käyttäjämäärien kasvaessa myös alustan käyttäjien hyöty lisääntyy. Epäsuorat verkostovaikutukset ovat myös merkittäviä, kun palvelun ympärille rakentuu ekosysteemi ja sen kautta uusia palveluita. Mitä enemmän sen parempi.
Kuvaavaa alustataloudelle on myös, että se synnyttää aina monisuuntaiset markkinat. Se palvelee usein kahta tai useampaa asiakastyyppiä. Näiden erilaisten asiakkaiden välisistä yhteyksistä syntyy epäsuoria ja suoria verkostovaikutuksia. Usein tätä markkinaa kontrolloi kolmas osapuoli, joka huolehtii transaktioiden ja yhteyksien välittämisestä eri osapuolten välillä.
Useat alustatalouden toimijat ovat avanneet alustojaan. Näin saadaan lisää arvoa ja uusia palveluita (komplementteja). Tuloksena on taas voimakkaita ja positiivisia suoria ja epäsuoria verkostovaikutuksia. Alustayritys imuroi suurimman osan voitoista.
Jotta koko homma rokkaa, tarvitaan yhteiset säännöt. Näistä käytetään termiä yhteistoiminnalliset rajaresurssit. Käytännössä siis erilaisia sopimuksia alustan omistajan ja komplementtien kesken. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Applen ja Google sovelluskaupat. Koitapa pukata maailmalle mobiilisovellus ilman Applen tai Googlen sovelluskaupan apua.
Tekniset rajaresurssit takaavat monitasoisen teknisen yhteensopivuuden. Niitä voivat olla käytännössä esimerkiksi erilaiset ohjelmistokehityksen työkalut (SDK:t) tai ohjelmointirajapinnat (API:t).
Menikö juna jo?
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2016 julkaisu on otsikoitu osuvasti ”Onko Suomi jäänyt alustatalouden junasta?”. Tilastoja kun katsoo vastaus on yksiselitteinen kyllä. Resurssointia kun katsoo vastaus on yksiselitteinen kyllä. Tuloksia kun katsoo niin sielläkin vastaus on yksiselitteinen nolla.
Onko kaikki toivo siis menetetty ja kirveen voi nakata kaivoon? Ei suinkaan. Junia kun tulee ja menee, myös alustatalouden sisällä. Tälle asemalle ei kannata tulla junia katselemaan, vaan kyytiin on vain pakko uskaltaa hypätä.
Alustatalouden asemalle ei kannata tulla junia katselemaan, vaan kyytiin on vain pakko uskaltaa hypätä.
Miksi sitten pelottaa? Yllä viitatun selvityksen perusteella suomalaisten firmojen suurimmat pelkojen syyt olivat seuraavat:
- Omien resurssien riittämättömyys
- Näkemys omasta firmasta vain ”laitefirmana”, palvelut eivät ole oikeaa bisnestä
- Asiakkaiden konservatiivisuus (perinteinen ”pidä tunkkisi” –syndrooma)
- Ei koske meidän alaa eli näkemyksen puute
Case Oppia
Avaan tässä vajaan kahden vuoden matkaa Oppia.fi –alustan kanssa edeltävään pelkojen listaan peilaten:
- Omien resurssien riittämättömyys.
“Tähän olisi voinut heti jäädä kiinni. Meitä on Wakarussa alle 20 henkilöä ja on jo suorastaan hölmöä edes kuvitella, että voisimme rakentaa jotain alustatalouskuvioita, kun maailmalla kilpailijoilla on satoja kehityshenkilöitä. Tai siis hetkinen. Eihän maailmalla ole juuri tälläista palvelua ollenkaan. Ja kyllä hyvällä idealla ja parilla koodarilla pääsee jo sangen pitkälle. Varsinkin, kun on vielä innostusta aiheeseen.”
- Näkemys omasta firmasta vain laitefirmana
“Tämä oli helppo. Me ei myydä tai tehdä laitteita. Ollaan palvelufirma. Ihan munaskuita myöten. Keskustelua on kyllä vaatinut, kenen palveluita myydään. Omia vai muiden. Päätettiin, että myydään sekä että. Oppia.fi rakennettiin ensin omaan tarpeeseen, kun mistään ei löytynyt alustaa, jossa yhdistyy verkkokaupan ja toiminnanohjausjärjestelmän toiminnallisuus siten, että koko palvelu on suunniteltu palveluiden myymiseen eikä vain laatikoiden siirtelyyn. Kun ei löydy, niin pitää tehdä itse. Itse kun tekee, niin saa sellaista mitä sattuu tulemaan (=haluaa ja asiakkaat oikeasti tarvitsee)”
- Asiakkaiden konservatiivisuus
“Tämä on aina totta. Asiakkaat ovat konservatiivisia. Tai siis osa on. Osa taas on valmis kokeilemaan uusia palveluita ja toimintamalleja. Onneksi. Vielä kahden vuodenkin jälkeen taistellaan välillä ”me ollaan aina tehty näin” –tyyppisten asiakkaiden kanssa. Järkipuhe ja faktatkaan ei aina auta, mutta emme huolestu! Meidän tehtävä on auttaa asiakkaita ja niitäkin asiakkaita, joille apu kelpaa, on riittämiin. Pakolla ei voi auttaa. Ennen kuin itse päättää, että ”ei ne kuitenkaan osta”, niin kannattaa keskustella asiakkaiden kanssa. Oppia.fi sai alkunsa juuri näistä keskusteluista. Muutama asiakas ja kumppani halusi itselleen ”samanlaisen” palvelun, jota me sisäisesti käytettiin.”
- Ei koske meidän alaa eli näkemyksen puute
“Onneksi meillä on duunissa ajattelevia henkilöitä. Sellaisia, jotka katsovat myös ympäröivää maailmaa ja miettivät meidän roolia siinä. Kokeilukulttuuri auttaa testaamaan omia havaintoja ja antaa uskallusta haastaa. Ilman tätä näkemyksellisyyttä ei uusia innovaatioita synny tai syntyessään ne kuolevat heti pois.
Koulutusala on murroksessa varhaiskasvatuksesta jatkuvaan oppimiseen. Ei vaadi kummoista visionääriä toteamaan, että uuden oppimisesta on tullut yksi suurimpia kilpailutekijöitä jokaisella toimialalla. Koulutus toimialana tarjoaa siis valtavat mahdollisuudet uusille palveluille.”
Missä mennään nyt?
Oppia.fi – Oppimisen verkkokauppa on toiminut vajaa kaksi vuotta. Ensimmäisenä toimintavuotena myytiin koulutuspalveluita yli 3 Meur edestä. Oppiakumppaneina on jo yli 100 koulutusorganisaatiota. Kuukasittaisia Oppia –palveluita käydään katsomassa yli 30.000 kertaa. Opintopenkkejä erilaisiin koulutuksiin, tapahtumiin ja digitaalisisiin sisältöihin myydään yli 1000 penkin kuukausivauhtia. Maailman helpoimpia osaamisen kehittämisen puitesopimuksia eli oppiasopimuksia solmitaan viikottain ja näidenkin määrä on vuoden vaihteeseen mennessä yli 100.
Y2Y-myyntiluvut ovat vuoden takaisiin verrattuna useita kymmeniä prosentteja suurempia. Konseptia on myös ruvettu avaamaan myös Viron ja Ruotsin markkinaan.
Verkosto siis kasvaa ja verkostovaikutukset näkyvät. Yhdellä sopimuksella yli 100 koulutusorganisaation palvelut on asiakkaille erinomainen palvelu. Sama toimii myös toisinpäin. Satojen asiakkaiden tavoittaminen helposti ja kustannustehokkaasti palvelee myös Oppia.fi:n kouluttajakumppaneita. Monet kumppanit ovat löytäneet myös toisensa ja tarjoavat yhteiselle asiakkaalle palveluita, joihin kumpikaan ei olisi yksin kyennyt. Monisuuntaiset markkinat toimivat siis myös käytännössä ja verkostovaikutuksia syntyy. Yhteistoiminnalliset rajaresurssit ovat kunnossa ja hinnoittelu on läpinäkyvää kaikkiin suuntiin. Teknisiäkin rajaresursseja hyödynnetään yhä enemmän API:en kautta. Seuraavaksi listalla on alustan avaaminen. Toki alusta on jo nyt monelta osin avoin, mutta näemme, että avoimuutta voidaan vielä rutkasti lisätä.
Kehotan ilmoittautumaan 24.4.2018 Helsingin Scandic Parkissa pidettävään Digitaaliset ekosysteemit tuottamaan -tapahtumaan niin opit lisää yhdestä alustatalouden keskeisimmistä käsitteistä ja kuulet käytännön oppeja oikeasta elämästä.
Vinkiksi myös: www.alustatalous.fi eli alustaliiketoiminnan tekijöiden yhteinen digitaalinen alusta ja alustatalouden toimijat yhteen linkittävä avoin ekosysteemi. Täältä löytyy tietoa ja työkaluja alustataloudesta kiinnostuneille!
Kirjoittaja on sarjayrittäjä, joka innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.