Onko sinulla jäänyt joskus uuden asian opettelu viime tinkaan? Kenties opiskeluaikana aloitit tenttiin lukemisen edellisenä iltana, luit läpi yön ja aamulla kävit tentissä? Tai töissä yritit opetella uutta asiaa edellisenä iltana, kun asian seuraavana päivänä olisi pitänyt olla jo hanskassa?
Uuden oppimisen jäämiseen viime tinkaan on meillä kaikilla hyvä syy: kiire. Vanha kansa sanoo: ”On niin kiire, ettei haukeakaan ehdi kuin kalaks sanomaan”.
Kiire on oppimisen suurin vihollinen ja ikävä kyllä meidän oma keksintö. Oppimisessa on usein kyse omasta ajankäytön hallinnasta. Kiire on aina oma valinta.
Oppimistulokset ovat yleensä aina huonoja kiireessä tehdyssä pikaoppimisessa. Tentistä kyllä voi päästä läpi, mutta asiat eivät jää päähän. Oppimisen kannalta hautumaan jätetty, melkein unohdettu ja sitten mieleen palautettu asia jää paremmin pitkäkestoiseen muistiin kuin pikaoppiminen.
Ymmärrys ei synny hetkessä. Vain sen, minkä sinä ymmärrät kunnolla, voit muistaa ja oppia. Ehdotankin, että kun seuraavan kerran varaat aikaa uuden oppimiselle varaa pidempi aika kuin olit alun perin ajatellut. Varmista, että oppimiselle on aikaa varattuna useana eri päivänä. Päivien välissä kun usein sattuu olemaan yö. Yöllä tapahtuu ihmeellisiä asioita, jos nukkuu hyvin. Tiedon siirtyminen lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin tapahtuu lopullisesti syvän unen aikana. Paniikkilukemiset ja viimeisen illan pänttäämiset eivät luo pitkäkestoista muistia eivätkä näin tuota hyviä oppimistuloksia.
Vinkit ajankäytön suunnitteluun
Suunnittele useita opiskelujaksoja pideämmälle aikavälille. Jätä oppimisen ja kertaamisen väliin pidempiä hauduttelujaksoja. Hauduttelujaksojen aikana osa opituista tiedoista unohtuu ja hämärtyy. Ei hätää. Tämä auttaa oppimista.
Poimi opiskeltava tieto ymmärrettävään muotoon ja käytä mieleen painamiseen erilaisia muistitekniikoita esimerkiksi luomalla visuaalisia muistikuvia tai ottamalla tunteet mukaan. Mitä enemmän asioihin liittyy tunteita sitä paremmin ne muistaa.
Näin mieleen palauttaminen on helpompaa ja kertaus toimii hyvin rauhoittavana valmistautumisena esimerkiksi ennen tenttiä. Parhaimmillaan kertaus toimiikin muistiin palauttamisena ja osaamisen varmistamisena.
Opiskele kalenterin kanssa. Usein on hyvä jättää jopa viikko opiskelun ja kertauksen väliin. Tutkimusten mukaan näin mieleen palautettu tieto säilyy paljon vahvempana säilömuistissa eli pitkäkestoisessa muistissa. Säilömuisti säilyttää kaikkea sitä tietoa, jota juuri sillä hetkellä emme ajattele, eli joka ei ole työmuistin aktiivisessa käytössä. Koska muistijälki on vahvempi näin säilötty tieto on helpompi palauttaa mieleen myös stressaavissa tilanteissa.
Muista myös, että mitä enemmän olet auttanut työmuistia käyttämällä erilaisia muistitekniikoita asioiden opiskelussa sitä helpommin ne on muistiin palautettavissa. Muistitekniikoita kannattaa siis harjoitella.
Top 5 vinkit muistamiseen kiireen keskellä
- Näköaisti on ihmisen vahvin aisti. Käytä sitä.
- Käytä myös mielikuvia. Ne toimivat yhtä vahvasti kuin ”oikeat” kuvat.
- Käytä muistiankkureita esim. pukemalla faktat tarinan muotoon.
- Hyödynnä tunteita. Mitä vahvempi tunne sen parempi muistijälki.
- Muista tyttö nimeltä EVE (Emotional, Vivic Event)
Kiireenkin keskellä voi siis oppia lisää ja oppiminen voi olla tehokasta, hauskaa ja tuloksellista. Katso Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupasta mitä uutta opittavaa sinulle tänään löytyisi. Aloita vaikka henkilökohtaisesta tehokkuudesta. Oppia ikä kaikki!
Petri ”Paavo” Väyrynen
Kirjoittaja on sarjayrittäjä, joka innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.
2 Pingbacks