ketterät menetelmät, Projekti- ja portfoliojohtaminen, Projektijohtaminen

PRINCE2, IPMA, PMP… mikä projektipäällikön sertifioinneista on paras?

Projektijohtamisen sertifikaatit - onko niistä hyötyä?

Projektipäällikön sertifioinnit lisäävät jatkuvasti suosiotaan. Kun sertifioinnit ovat yleistyneet, niille on muodostunut myös entistä enemmän työmarkkina-arvoa. Projektipäällikön paikkaa haettaessa tai projektipalveluita asiakkaalle tarjottaessa muodollinen pätevyys on usein plussaa tai jopa kynnyskriteeri.

Vaihtoehtoja muodollisen pätevyyden hankkimiseksi on ainakin kolme:

PRINCE2®

PRINCE2 on aikoinaan Britannian julkisen sektorin projektien haasteisiin kehitetty viitekehys. Nykyään sen kattavuus on globaali ja sertifikaatteja on yli miljoona – tässä vertailluista sertifioinneista eniten. PRINCE:n kivijalkana ovat seitsemän periaatetta, seitsemän teemaa ja seitsemän prosessia.

PRINCE2:n vahvuutena on ainakin liiketoimintalähtöisyys. Yksi periaatteista on esimerkiksi nimeltään Continuous Business Justification. Teemoista mainitaan usein ensimmäisenä Business Case, joka kääntyy esimerkiksi liiketoimintatarkasteluksi.

PRINCE2:ssa myös projektitoiminnassa oleelliset roolit ja niiden suhteet toisiinsa on määritetty tarkemmin kuin muissa viitekehyksissä. Oleellisimmat näistä ovat projektipäällikkö ja ohjausryhmä (Project Board), mutta myös muita – valinnaisia – rooleja löytyy.

Project Management Professional PMP®

Project Management Professional PMP -sertifiointia ylläpitää Yhdysvalloista lähtöisin oleva mutta globaalisti toimiva Project Management Institute. PMP on tässä vertailluista sertifioinneista vahvimmin prosessivetoinen. Projektijohtaminen on jaettu kymmeneen osaamisalueeseen, johon kuhunkin sisältyy käynnistämis-, suunnittelu-, suoritus-, kontrollointi- ja päättämisprosesseja.

PMI:n standardi onkin vahvasti prosessivetoinen. Se nojaa Project Management Body of Knowledge PMBOK:iin, jossa on esitelty lähes viisikymmentä projektiprosessia, niiden syötteet, tapahtumat ja tuotokset ja lisäksi esimerkkejä siitä miten prosessit niveltyvät toisiinsa. PMBOK sisältää kuitenkin myös yksityiskohtaisia kuvauksia varsinaisista projektisuunnittelun ja -ohjauksen työkaluista kuten työn osituksesta ja kriittisen polun laskemisesta projektiaikataululle.

IPMA

IPMA ylläpitää neliportaista sertifiointijärjestelmää, jossa projektiosaajat sijoittuvat eri tasoille tietämyksen ja erityisesti kokemuksen mukaan. Projektipäälliköiden ja -johtajien lisäksi sertifioidaan myös ohjelmajohtajia ja (projekti)salkkujohtajia.

IPMA:n viitekehys on puolestaan pätevyysvetoinen. Sertifioinnissa peilataan kandidaattien osaamista IPMA:n Competence Baselinessa jäsennettyihin pätevyyselementteihin. Käytäntöpätevyydet määrittelevät sellaiset ”projektijohtamisen kovan ytimen” osaamiset kuten aikataulun, budjetin ja resurssien hallinnan. Ihmispätevyydet sisältävät projektiosaajan henkilökohtaisia taipumuksia ja sellaisia tiimin ja sen jäsenten johtamiseen liittyviä pätevyyksiä kuten ristiriitojen ratkaisu. Näkökulmapätevyydet määrittelevät projektin suhteen sen toimintaympäristöön kuten yrityksen strategiaan.

Entä mikä sertifioinneista on paras?

Helppo vastaus vaikeaan kysymykseen on – ne ovat kaikki hyviä, hanki vaikka jokainen! Valintaa tehtäessä tarkastellaan yleensä sitä, mikä yllä mainituista viitekehyksistä niveltyy parhaiten yrityksen projektitoimintaan ja sitä kautta projektipäällikköjen kehittymispolkuun. Myös sertifiointiprosessit eroavat toisistaan ja saattavat vaikuttaa valintaan.

PRINCE2-sertifioinneissa sertifiointi liittyy suoraan akkreditoidun koulutuksen tarjoajan kurssiin: tenttiä ei voi ostaa ilman kurssia. PMP:ssä akkreditoidulle kurssille osallistuminen ei ole välttämätöntä – joskin suositeltavaa – mutta kandidaatin on muuten osoitettava omaavansa riittävän taustakoulutuksen ja myös riittävän ammatillisen kokemuksen projekteissa työskentelemisestä.

IPMA-sertifiointien rakenne vaihtelee tasoittain mutta on esimerkiksi yleisimmällä C-tasolla työläin ja samalla antoisa. Työ- ja koulutuskokemuksen lisäksi hakijan on täytettävä itsearviointi tietämyksestään sekä taidoista ja kyvyistään, lueteltava yksityiskohtaiset tiedot referenssiprojekteista joiden johtamiseen on osallistunut sekä arvioitava noiden projektien haastavuus pätevyyselementtien mukaan. Läpi mennyttä hakemusta seuraavat teoriakoe, työpaja ja haastattelu.

Vaihtoehtoja projektiosaamisen todentamiseen siis on. Jokaisen sertifiointiin lähtevän olisi hyvä olla kiinnostunut myös sisällöstä itsessään – ja projektipäällikön ammatissa kehittymisestä.

Neuvomme Wakarussa mielellämme oikean sertifiointipolun valitsemisessa!

 

Aaro Ollikainen, Wakaru Oy

Kirjoittaja on sertifoitu projektipäällikkö (PRINCE2 Practitioner, IPMA C, PMP) ja projektijohtamisen valmentaja.

 

Comments are Closed