Ammattilaiselta ammattilaiselle - Tarinoita yli 200 kouluttajakumppanin verkostolta

Yleinen

Kokonaisuus haltuun valmennusohjelman avulla

Valmennusta tai koulutusta tarvitaan, kun tulee uusia asioita vastaan. Tai ainakin se on tehokkaampi tapa, kuin itsekseen pähkäily. Vaan mitä hyötyä on valmennusohjelmasta?

Me olemme Coalassa kouluttaneet kokonaisarkkitehtuuria ja sen eri osa-alueita ”aina”. Homma alkoi kevyesti kunkin konsultointitoimeksiannon puitteissa, kun totesimme että tarvitaan asioiden perehdyttämistä. Sitä varten piti tietysti luoda hieman materiaalia. Ja kerran kun ”kursseja” ja materiaalia on, niin miksi emme tarjoisi sitä myös avoimina kursseina. Jostain kumman syystä, kun minä liityin coaloihin, niin kurssitarjontamme tuplaantui. Olisikohan Tieturi-taustallani ollut jotain tekemistä sen kanssa… 🙂

Jo aika aikaisin rupesimme aikatauluttamaan kursseja kalenteriin tiettyyn järjestykseen – ikään kuin jonkinlaista opintopolkuun tähtäävää loogista järjestystä. Joidenkin kurssien osalta kirjasimme kurssikuvaukseen näkyviin, mikä kurssi sopisi tämän jälkeen, tai onko jotain esitietovaatimusta. Vähän sellaista alustavaa valmennuskokonaisuutta hahmotellen.

Kevyempi tapa saada tietoa on kuunnella webinaareja. Ja niitä coalat ovat suorastaan tehtailleet viime vuosina – kaikki tiukkaa asiaa. Ja niitähän voi kuunnella myös jälkikäteen tallenteina ja siten palauttaa mieliin asian.
Erilaisia oppimispalikoita alkoi olla runsaasti. Miksi emme siis tekisi oikeita valmennusohjelmia? Tuumasta toimeen.

Miksi valmennusohjelma? Mitä hyötyä siitä on?

Jos kursseja poimii yhden sieltä ja toisen täältä, ne jäävät helposti irrallisiksi, niiden väliin jää aukkoja tai niissä on päällekkäistä (pahimmillaan jopa ristiriitaista) sisältöä. Coalan valmennusohjelmiin kurssit on huolella poimittu niin, että ne tukevat toisiaan ja muodostavat yhdessä ehyen oppimiskokonaisuuden.

Kurssien välillä opittujen asioiden soveltaminen ”jotenkin vaan jää”, kun on muita kiireitä. Valmennusohjelmassa on väliaikana webinaarien kuuntelua ja niihin liittyviä etätehtäviä, niin asia pysyy mielessä ja työn alla.

Toisaalta webinaareja tulee helposti kuunneltua toisella korvalla (ja pahimmillaan hoidettua sähköpostia siinä samalla). Valmennusohjelmassa webinaareihin liittyy ennakkotehtäviä, jolloin webinaariin on pakko keskittyä, jotta sen tehtävän saa tehtyä. Tässä tulee käytettyä kaikkia kolmea oppimistapaa: näkemiseen, kuulemiseen ja tekemiseen perustuvaa – aivan kuten kursseilla.

Valmennusohjelma on riittävän pitkäkestoinen, jotta pitkäjänteistä osaamisen kehittymistä ehtii tapahtua. Ja kun aiheet tukevat toisiaan, niin osaaminen täydentyy koko ajan.

Osallistuja ei jää yksin: opettaja on etätehtävien yms. suhteen kontaktissa. Lisäksi opiskelija saa skype-valmennussession, jossa hän voi kysellä esim. omaan (tulevaan) työhönsä liittyviä asioita tai jotain muuta mielessä olevaa.

Coalan valmennusohjelmat

Päädyimme rakentamaan valmennusohjelmat kolmelle roolille: IT-projekteihin osallistuvalle, liiketoimintaomistajalle/määrittelijälle ja kokonaisarkkitehdiksi haluavalle. Ja yllätys, yllätys, valmennusohjelmat liittyvät tietysti kokonaisarkkitehtuuritaitoihin.

Valmennusohjelmien perusrakenteena on webinaarien ja kurssien vuorottelu. Valmennusohjelman aluksi annetaan webinaareihin liittyvä ennakkotehtävä. Valmennusohjelman lopussa on erityinen Skype-tutorointisessio.

Valmennusohjelman kesto on tyypillisesti ”lukukausi” eli 3-4 kk.

Tarkemmat kuvaukset valmennusohjelmista löydät Oppia.fi:stä:

IT-projektin osallistujan arkkitehtuuritaidot -valmennusohjelma> Liiketoimintaomistajan valmennusohjelma >
Minustako kokonaisarkkitehti? -valmennusohjelma >

Kokemuksia valmennusohjelmista

Itse olen Tieturissa ollessani luonut useita pitkäkestoisia valmennusohjelmia aina kulloisenkin asiakkaan toiveiden mukaan. Niihin on tyypillisesti kuulunut kursseja, välitehtäviä ja tehtävien ohjausklinikoita. Yleensä välitehtävät olivat pienimuotoisia projekteja (siis ryhmätöitä) tai muita pienempiä tehtäviä. Välitehtävät palautettiin ja niistä sai arvioinnin, jonka tarkoituksena oli herättää osallistujat huomaamaan, oliko jotain unohtunut tai kuvattu epäselvästi. Täysin väärille teille ei tehtävissä joutunut noiden ohjausklinikoiden ansiosta. Joillekin asiakkaille valmennusohjelmaa vedettiin useita kertoja, ja tarvittaessa päivitettiin sisältöjä. Kävipä joskus niin, että sana kiersi asiakkaalta toiselle ja sitten tuli yhteydenotto, että me haluttaisiin samantyyppinen valmennusohjelma kuin noillakin oli.

Näin kouluttajan kannalta valmennusohjelmat olivat myös palkitsevia, sillä siinä oppi tuntemaan porukan ja oikeasti näki, miten opitut asiat menevät perille. Ja tietysti myös kouluttajaa arvioitiin opiskelijoiden toimesta 🙂

“Ihanaa, kun projektin jäsenet tietävät mitä tekevät ja osaavat sen!”
Tämä on erään projektipäällikön aito lausunto, jonka kuulin mutkan kautta. Totesin valmennusohjelman tilanneelle, että tämä on paras kiitos, minkä voin saada.

 

 

 

 

 

 

 

Blogistina Tarja Raussi, kokonaisarkkitehti ja konsultti Coalasta. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus mallintamisesta eri ympäristöissä. ArchiMate® on nykyisin Tarjan tärkein ja jatkuvasti käyttämä kuvauskieli. Tarjalla on pitkä kokemus kouluttamisesta ja laajojen valmennusohjelmien laatimisesta ja vetämisestä Tieturissa. Kuvauskielien käyttöön Tarja on kouluttanut tuhansia IT- ja liiketoiminta-ammattilaisia. Hän on ollut laatimassa mm. ensimmäisiä koulutusohjelmia julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin yhdessä Valtionvarainministeriön kanssa, ja oli mukana laatimassa uutta versiota JHS 179 kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen -suositukseen. Tarja on ollut mukana Kokonaisarkkitehtuurin osaamisyhteisön (KAOS) isännistössä 2012-2015 ja 2018-.