Ammattilaiselta ammattilaiselle - Tarinoita yli 200 kouluttajakumppanin verkostolta

ohjelmistokehitys, Yleinen

Softarobottien armeija tulee

Robottinen Prosessien Automointi, tai tuttavallisesti RPA, on tupsahdellut esille jo muutaman vuoden ajan useissa eri kanavissa. Todennäköisesti johtuen insinöörin viasta päässäni, päädyin tutustumaan tähänkin aiheeseen – jos ei muuta, niin huvin vuoksi.

Perehdyin hiukan syvällisemmin tuotteeseen nimeltä UiPath ja päällisin puolin sen kilpailijoihin Automation Anywhere ja Blue Prism. Lisäksi pyörittelin samaa maailmaa olevia, mutta hiukan kevyempiä sovelluksia, Microsoft Flowta ja PowerQueryä.

Tätä tekstiä kirjoitellessani en tälläkään kertaa ollut teknisesti tarkka pohdinnoissani, vaan keskityin nimenomaan meihin tavallisiin toimiston kahvinkuluttajiin kohdistuviin vaikutuksiin. Älä siis rakas lukijani sinäkään keskity liiaksi teknisiin yksityiskohtiin, vaan pysytellään mukavasti yleisellä tasolla.

Robotti suorittaa rutiinihommat

Ensimmäiset asiat ensin, mutta lyhyesti. RPA toimistossa ei tarkoita sitä, että eräänä aamuna paikallani istuu robotti, mutta tavallaan se tarkoittaa juuri sitä. Virtuaalinen robotti ei nimittäin istu penkilläni, mutta se kyllä naputtaa näppäimistöäni ja liikuttaa hiirtäni, availlen ja sulkien sovelluksia, joita minä normaalisti pyöritän.

Robotti opetetaan suorittamaan ne osat työstäni, jotka ovat rutiinia ja aina samoja. Tällainen rutiinityö on esimerkiksi raportointidatan lataaminen ja yhdistäminen, jossa jokaisen kuun ensimmäisellä viikolla haen kolmesta eri järjestelmästä tiedot Exceliin, yhdistän ne ja luon raportin. Raportti on siis joka kuukausi täysin sama, mutta tietenkin uusin tiedoin.

Mutta hetkinen, eikös tämä ole täysin sama asia, mitä on jo vuosia koodattu esimerkiksi Visual Basicilla ja Excel-makroilla? Näin se juuri on, mutta ei ihan.

Rajapintojen ongelman voi ratkaista sovellusrobotilla

Perinteisen makro-ohjelmoinnin ongelmana on nimittäin rajapinnat. Homma toimii ihan hienosti niin kauan, kun pysytään esimerkiksi Excelin sisällä. Mutta heti, kun eri sovellusten rajat saavutetaan, vaikeudet alkavat.

Miten saada uusi kirjoitettu ohjelma ymmärtämään kaikkia eri ohjelmia yhtä aikaa? Tässä kohtaa tuleekin se nokkela uusi idea – sitä ei nimittäin edes yritetä. Robotti luodaan käyttöjärjestelmän ja sovellusten päälle niin, että hiiri liikkuu ja näppäimet painuvat täysin samalla tavalla kuin pöydän ääressä olisi ihminen.

Sovelluskehittäjät ovat vuosikymmeniä kehittäneet ympäristöä, jossa ihminen voi yhdistellä vapaasti eri sovellusten toimintoja: kopioida ja siirtää tietoa sovellusten välillä sekä syöttää lisää manuaalisesti tarpeen mukaan.

Nyt tämän tekeekin sovellusten päällä toimiva sovellus, eli sovellusrobotti. Edut ovat melkoiset: robotti on täysin väsymätön, se ei tylsisty koskaan eikä se noudata työaikoja ja suorittaa annetun tehtävän systemaattisesti, joka kerta, aina ja ikuisesti.

Pelkoa ja inhoa toimiston kahvihuoneessa

Tuleeko tämä tekniikka nyt sitten viemään meidän työmme? Ei, ei ja vielä kerran ei.

Yksi ensimmäisistä töistä, mitä koskaan olen tehnyt, oli tallentajan työ. Naputin pankkitositteiden tietoja koneelle, liuskan toisensa perään, kahdeksan tuntia päivässä. Tämä työ on varmasti jo kauan sitten kadonnut, robotin tai muun vastaavan alta.

Kouluttajan työssä tapaan 10-100 toimistotyöntekijää viikossa ja jokainen heistä tekee jollain tavalla ongelmanratkaisutyötä. Tietoja tulee lukuisista lähteistä, sitä käsitellään ja se viedään jonnekin muualle. Tyypillisesti lähteenä on jokin vanha järjestelmä, joka ei ole enää pitkään aikaan tuottanut tietoja oikeassa muodossa ja siitä johtuen, tieto pitää stilisoida, paketoida, analysoida ja raportoida.

Muuttuvat strategiset tavoitteet, uudet järjestelmät ja kehittyvät toimintatavat luovat koko ajan uusia haasteita ratkaistavaksi. Niihin robotti ei pysty vielä pitkään aikaan.

Sen sijaan robotti pystyy toistamaan ratkaisun loputtomia kertoja ja siinä sen nerokkuus piileekin. Entä jos pian työni olisikin rutiininaputtelun sijasta ongelmanratkaisua, jossa jokaisesta ratkaisusta syntyisi malli, johon ei tarvitsisi palata?

Jos esimies siis pyytää raporttia tuotteen X vaikutuksista liikevaihtoon, tuottaisin raportin ja samalla nauhoittaen prosessin. Seuraavassa kuussa samaan pyyntöön vastaisikin henkilökohtainen robottini, kun minä luen Hesaria – tai siis keskityn muihin töihini.

Helpommin sanottu, kun tehty

Ideana RPA on huikea, mutta käytäntö ei tässäkään kohtaa ole ihan niin yksikertainen.

Sain hiljattain mahdollisuuden keskustella erään RPA-toimittajan työntekijän kanssa, jonka tehtävänä on opettaa asiakkaita hyödyntämään heidän tuotteensa tuomia etuja.

Viesti oli tavallaan huvittava, mutta samalla myös odotettu: prosessien automatisointi on usein erittäin vaikeaa, kun mitään varsinaista prosessia ei oikeastaan ole. Raportit toki tuotetaan ja tieto liikkuu, mutta mitään dokumentointia asiasta ei välttämässä ole: ”Möttönenhän on nämä meillä yleensä tehnyt ja hänellä on varmaan joku oma tyylinsä tämän tekemiseen”.

Nyt täytyy muistaa, että robotti ei edelleenkään ajattele. Jos et pysty kuvaamaan tehtyä työtä vaiheissa, sitä ei ole myöskään mahdollista automatisoida.

Toinen haaste mikä tulee mieleen, on enemmänkin inhimillinen. Kun päivästä otetaan pois kaikki rutiinitehtävät, jää jäljelle vain intensiivinen ajattelutyö. Tutkimukset väittävät, että ihminen pystyy keskittymään päivän aikana 4-6 tuntia intensiiviseen työhön, joten syntyy ongelma.

En äkkiseltään usko, että työpäivän pituutta tullaan ihan heti muuttamaan. Monilla työpaikoilla ainoa mittari on edelleen kello, joten keksitäänkö jäljelle jäävälle ajalle muuta työtä, vai nostanko oikeasti ne jalat pöydälle ja paneudun Hesarin artikkeleihin?

Nyt on aika tutustua robotteihin

Robotit ovat jo täällä, vaikka ratkaisuja ei taida vielä ollakaan näköpiirissä. Aika varmaan tämänkin kertoo ja sitä odotellessa suosittelen kaikille aiheeseen tutustumista.

Jo pienellä vaivalla saat hyvän kuvan erilaisista mahdollisuuksista, joita sovellukset tuovat. Ja eihän sitä koskaan tiedä, vaikka innostuisit ryhtymään RPA-ammattilaiseksi: sillä saralla työ ei ole ihan heti loppumassa.

Erityiskiitokseni Jarmo Niemiselle mielenkiintoisista aiheeseen liittyvistä keskusteluista!

Jos kiinnostuit aiheesta, tässä vielä linkit aiheen piiristä:

Pertti Berg
Wistec Training Oy
pertti.berg@wistec.fi

 

Wistec on yksi Oppian kouluttajakumppaneista. Katso valmennustarjonta täältä.