Oppia.fi

Liiketoiminnan kehittäminen, Projektijohtaminen

Tietoarkkitehtuuri kilpailuedun lähteenä

Systeemiajatteluun ja toiminnan rakenteellistamiseen tähtäävän kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on saada kuvattua organisaation ydintoimintaa, tietojärjestelmiä, teknologiaa ja yrityksen hyödyntämää tietoa yhteen nivottuna kokonaisuutena.  Osa-alueista tietoarkkitehtuuri saatetaan nähdä kaikista vaikeimmin konkretisoituvana, tiedon monimuotoisen luonteen vuoksi. Miksi tietoarkkitehtuuri sitten on tärkeää?

Tietoarkkitehtuuri rakentaa kilpailuetua

Tietoarkkitehtuurin avulla on mahdollista kuvata esimerkiksi organisaation tiedon varastoinnin, luomisen, hyödyntämisen ja tarpeen nyky- ja tavoitetilaa. Tieto voi puolestaan toimia kestävän kilpailuedun lähteenä. Tämä ajatus perustuuresurssilähtöiseen yritysnäkemykseen, jossa tieto nähdään omaksi tuotannon tekijäkseen pääoman, työvoiman ja maan rinnalle. Tiedon luonteessa piilee sen haaste sekä mahdollisuus. Tietoa voidaan hyödyntää nopeaan ja luotettavampaan päätöksentekoon. Tiedon kerääminen ja analysoiminen on nykyteknologialla vielä suhteellisen raskasta. Tämän vuoksi siihen kuluu usein paljon aikaa. Mitä aikaisemmin tietoa aletaan aktiivisesti keräämään ja hyödyntämään, sitä nopeammin on mahdollista saavuttaa suuri ja kattava tietoresurssi.

Kilpailuetu syntyy siis tästä mahdollisuudesta olla aina tiedon osalta askeleen edellä muita. Tiedon kilpailuedullinen kestävyys syntyy muun muassa siitä, että tieto on luonteeltaan usein hyvin yksilöllistä. Kilpailijoiden on tämän vuoksi erittäin hankalaa kopioida muiden jo keräämää tietoa omaan käyttöönsä.

Mallinna hiljainen tieto arkkitehtuurin avulla

Tiedon kokonaisvaltaista johtamista päätöksenteon tueksi kutsutaan tietojohtamiseksi. Tietoarkkitehtuuri toimiikin erittäin hyvänä tietojohtamisen työkaluna. Tietoarkkitehtuurissa keskitytään tyypillisesti kuvaamaan selkeään muotoon tallennettua eksplisiittistä tietoa ja tietovarantoja, joihin kyseinen tieto on varastoitu. Tämän tason kuvaukset ovat useissa tapauksissa enemmän kuin riittäviä.

Tiedon osalta voidaan kuitenkin syventyä myös hiljaisen tiedon tasolle. Hiljaisella tiedolla viitataan ihmisiin sitoutuvaan kokemusperäiseen tietoon, jota on usein erittäin hankalaa muuttaa esimerkiksi kirjalliseen muotoon. Hiljainen tieto ja sen kuvaaminen voisikin olla useille organisaatioille se todellinen arvon ja kilpailuedun lähde.

Hiljainen tieto käsittää esimerkiksi ihmisten osaamiseen, kyvykkyyksiin ja aikaisempiin kokemuksiin liittyvää tietoa. Hiljaisen tiedon osalta tieto varastoituu fyysisten tietovarantojen sijaan henkilöihin. Näiden elementtien linkittäminen yrityksen muihin toimintoihin kuten palveluihin ja prosesseihin, auttaa ymmärtämään tiedon todellista roolia tuotannontekijänä.

Koska tietojohtaminen ja tiedon merkityksen ymmärtäminen ovat useissa organisaatioissa vielä lapsen kengissä, on toiminnan kehittämispotentiaali tietoarkkitehtuurin avulla erittäin suurta. Myös toimintaympäristön muutos kohti vakaampaa tietoyhteiskuntaa asettaa ulkoisia paineita ottaa haltuun oman organisaation tiedon verkko.

Organisaation keskitetyt resurssit, ennen kaikkea tietotekniikkaan liittyvät, voivat oikein johdettuna olla se menestystekijä, jolla organisaatio raivaa tiensä menestyneimpien joukkoon. QF-koulutuksessa Tuottavuutta tietohallintoon opit tunnistamaan omalle organisaatiolle sopivat tietohallinnon tehostamiskeinot. Tutustu myös tiedon hallintaan ja tietojohtamiseen kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta maksuttomassa webinaarissa 7.5! Tarjolle tulee myös jälkitallenne.

Kirjoittaja on Arterin konsulttina toimiva Lassi Ropponen. Lassi auttaa työssään asiakkaita tietojohtamisen ja kokonaisarkkitehtuurin parissa. Hänen työpajoissaan asioita lähestytään konkretian kautta. Tärkeintä Lassille onkin aina asiakkaiden kokonaisvaltainen onnistuminen.

Comments are Closed