Projektijohtaminen

Projektinhallinnan perusasiat ovat edelleen läsnä toteutustavasta huolimatta

”Ketterissä projekteissa ei tarvita projektinhallintaa.” Toivottavasti tämä väite on jo niin monta kertaa koettu ja todettu vääräksi, ettei meillä kellään ole enää tätä harhaa tai uskomusta.

Ketteryys on tapa tehdä ja toimia kohti lopputulosta, jota ei ole määritelty tarkoin, vaan sille on annettu tavoitteet ja suunta sekä mahdollisuus kehittyä matkalla parhaaseen mahdolliseen business-arvoon.

Ilman suunnitelmaa ei kannata lähteä liikkeelle missään projektissa. Paras suunnitelman tekijä ja projektin toteuttaja on projektin hallinnan ammattilainen – projektipäällikkö. Hän tuntee projektimenetelmät, osaa ohjata tekijät yhteisen tavoitetilan taakse sekä motivoida heidät hyviin työsuorituksiin.

Huolimatta siitä, tehdäänkö toteutus perinteisellä vesiputousmallilla vai ketterillä menetelmillä, täytyy projektille määritellä sisältö eli se mitä projektissa tullaan toteuttamaan.  Ketterällä menetelmällä ja keveämmällä sisällön määrityksellä toteutettu projekti tarvitsee tehokkaamman muutoshallinnan ja päätöksenteon, jotta toteutus ei kasva kasvamistaan ja projekti saadaan ajoissa päätökseen.

Ketterillä menetelmillä toteutettaessa on tyypillistä, että projektissa työskentelee yhtä aikaa useampia kehitystiimejä. Lähtötilanteessa tiimien työskentely aikataulutetaan työskentelyn ja lopputuloksen kannalta optimaaliseksi. Ei ole kuitenkaan vallan tavatonta, että ryhmien työmäärä ja aika-arviot tulevat elämään toteutuksen aikana. Yksi sprintti valmistuu ennenaikaisesti, toisen kehitystiimin työmäärä onkin paljon suunniteltua työläämpi ja näin he jäävät suunnitellusta aikataulusta. Projektipäällikön tehtävä on johtaa kehitystiimien työtä sekä huolehtia tarvittaessa resurssien riittävyydestä ja oikea-aikaisuudesta.

Projektissa on useita osapuolia. Ilman viestintää osapuolet ovat kuin pimeässä huoneessa lukien eilistä sanomalehteä.  Tehokas ja ajantasainen viestintä on yksi projektipäällikön keskeisempiä tehtäviä projekteissa.

Vesiputousmallilla toteutettavassa projektissa lopputulos on määritellympi ja näin ollen niiden riskit ovat helpommin ennalta tunnistettavissa kuin ketterissä projekteissa, joissa riskienhallinta elää voimakkaasti koko projektin ajan. Myös riskienhallinta on yksi projektipäällikön keskeisistä tehtävistä.

Kirjoittaja Arja Keränen toimii projektipäällikkönä Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Keräsellä on lähes 30 vuoden kokemus projektien johtamisesta. Projekteja hän on toteuttanut niin valmistavaan teollisuuteen, logistiikkaan, palveluliiketoimintaa kuin hotelli- ja ravintola-alalle.  Arja on vakiinnuttanut projektityömallia ja projektisalkun hallintamallia yrityksiin, joissa hän toiminut.

Näitä ja monia muita projektin johtamiseen liittyviä asioita käydään läpi Projektinhallinnan peruskurssi –tavoitteena onnistunut projekti kurssilla tiistaina 12.3.2019 klo 9:00.

Comments are Closed

Theme by Anders Norén