DevOps on kaikkien huulilla tänä päivänä. Mutta mitä se oikein tarkoittaa? Usein DevOps liitetään ketterän kehityksen oheen. Ketterässä kehityksessä tavoitteena on tuottaa lisäarvoa mahdollisimman nopeasti pieninä paloina. Pelkästään valmis ja toimiva ohjelma ei kuitenkaan tuo lisäarvoa yritykselle ellei sitä ole myös julkaistu asiakkaillemme. Jotta ketterä kehitys olisi taloudellisesti kannattavaa, myös DevOps-kyvykkyyteen pitää investoida.

DevOps kuvaa työkaluja, tekniikoita, prosesseja ja toimintatapoja sekä ajatusmaailmaa, joka mahdollistavat jatkuvan ohjelmistokehityksen, testauksen ja julkaisun. Meiltä odotetaan samaan aikaan nopeata kehitystä tuotteisiin ja palveluihin, mutta toisaalta myös stabiilia ja turvallista toimintaympäristöä ilman mitään ikäviä yllätyksiä.

Haluamme, että muutosten tekeminen helppoa ja turvallista, jotta voimme tehdä niitä paljon ja usein. Haluamme myös, että järjestelmämme on kyvykäs myös reagoimaan mahdollisiin yllätyksiin joustavasti ja nopeasti. Haluamme siis pärjätä kilpailussa tuottamalla tuotteita tai palveluja oikea-aikaisesti ja kuitenkin tehdä se kustannustehokkaasti riittävän pienillä resursseilla ja samalla laskea uusien toiminnallisuuksien tuomia riskejä toimintaympäristölle. Ei siis kuulosta helpolta eikä yksinkertaiselta?

Ohjelmistokehitys on tiimityötä, monen ihmisen toiminnan tulos. Devops-ajatusmaailma on osa kaikkien kehitystyössä olevien arkea. Ei riitä, että meillä on vaikkapa työkalut versionhallintaan vaan loppukädessä tuotteen arkkitehtuurissa ja uuden kehityksessä pitää huomioida, että se muutokset toteutetaan niin, että jatkuva integrointi, testaus ja julkaisu ovat teknisesti mahdollista. DevOps vaatimukset pitää ottaa huomioon jo ideaa hahmotellessa. Jotta voimme kehittää organisaation DevOps-kyvykkyyttä, pitää ymmärtää ensin organisaation kehitysprosessi ja arvovirrat, sen pullonkaulat ja määritellä suunta, mihin pitäisi kulkea.

Tarkemmin pääset tutustumaan DevOps – ajatusmaailmaan skaalautuvassa ketterässä kehityksessä ja sen asettamiin vaatimuksiin tuotekehityksen eri vaiheessa tulemalla mukaan SAFe DevOps-koulutukseen syyskuussa Helsinkiin.

DevOps on kiinteä osa SAFea (Scaled Agile Framework). SAFe on suosituin skaalautuva ketterän kehityksen malli globaalisti. Tällä kurssilla käydään perusteellisesti läpi SAFen Continuous Delivery Pipeline -konsepti (Continuous Exploration, Continuous Integration, Continuous Deployment ja Release on Demand).

Osallistujat tutustuvat, miten SAFen CALMR-malli (Culture, Automation, Lean, Measure, Recover) auttaa luomaan yhteisen kulttuurin ja tukee ihmisiä, prosesseja ja teknologioita paremman laadun ja nopeampien toimitusten saavuttamiseksi. Osallistujat saavat käytännön tiedot ja työkalut organisaation toimituskyvykkyyden parantamiseksi. Tämä kurssi ei ole kuitenkaan tekninen eli kurssilla ei käsitellä aiheeseen liittyviä ohjelmistoja tai teknisiä ratkaisuja.

jenni_kylmakoski
Jenni Kylmäkoski

Kirjoittaja työskentelee CGI:llä ketterien menetelmien valmentajana, asiantuntijana ja kouluttajana. Lähinnä hänen sydäntä ovat skaalautuvat ketterät menetelmät, kuten SAFe, erityisesti kun tehdään monimutkaisia ja isoja järjestelmiä. Jennillä on lähes 20 vuoden kokemus tuotehallinnasta ja projektien vetämisestä monikansallisessa ympäristöissä. Ketteriä menetelmiä (Scrum, Kanban ja SAFe) hän käyttänyt vuodesta 2007 alkaen monilla eri toimialoilla kuten autoteollisuudessa, pankkialalla ja tietoliikennealalla niin ohjelmistojen kuin itse laitteistojen rakentamisessa rooleina mm projektipäällikkö, tuotepäällikkö, product owner, epic owner ja agile coach.

Jos haluat tietää lisää kurssista, ota yhteyttä Jenni Kylmäkoski / CGI (jenni.kylmakoski@cgi.com) CGI on yksi Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan 130 kouluttajakumppanista. Tutustu CGIn kurssitarjontaan täältä!