Tutkimuslaitos Gartnerin hypekäyrää seuraillen lohkoketjuteknologian ensihuuma on tasaantumassa. Harventuneet otsikot ovat kuitenkin sävyltään painokkaampia: eri toimijat ovat toden teolla tekemässä investointeja. On tullut aika arvioida, voisiko tätä teknologiaa oikeasti hyödyntää. Esimerkkejä ja teknisiä alustoja alkaa vähitellen tulla saataville. Seuraavassa joitakin näkökulmia aiheeseen.

”Luottamuskone”, ”luotettava tiedon tallennus ilman kolmatta osapuolta” – näitä ilmaisuja toistellaan kun lohkoketjusta puhutaan yleisesti. Asiaa kannattaa avata siten, että käsillä voi olla mahdollisuus jonkin prosessin virtaviivaistamiseksi, kun jotain voi tehdä ilman jotain. Missä tilanteissa luottamuksen automatisoiminen voisi tuoda riittävän suurta liiketoiminnallista hyötyä?

Yksi esimerkki on mikromaksut, maksut jotka ovat niin pieniä, että niiden varmistaminen perinteisin tavoin on kannattamatonta. Muita esimerkkejä voi löytää asioiden alkuperän varmentamisesta, tai jonkin ainutkertaisen toimenpiteen luotettavasta kirjaamisesta ja julkaisemisesta (kauppa, kiinnitys, vakuuttaminen, taideteos, vedonlyönti ym.) tavalla joka on nykyistä kevyempi. Jatkuvasti löydetään aivan uudenlaisia käyttötapauksia.

Prosessien virtaviivaistaminen tuo uusia mahdollisuuksia jo olemassaolevalle liiketoiminnalle. Sovelluskehityksestä puhuttaessa tämä voi tarkoittaa, että lohkoketju yhdistetään pelkkiin taustajärjestelmiin, kuten tietokantoihin. Kun edustasovelluksiin ei tarvitse koskea, pilotointi on helpompaa.

Lohkoketjuteknologia tuo mukanaan paitsi teknologian, myös yhteistoimintamallin. Tämä vaikuttaa käyttöönottoon merkittävästi. Yrityksellä tai organisaatiolla ei ole juurikaan järkeä ottaa lohkoketjuteknolgiaa käyttöön yksinään. Idean toteuttaminen yhdessä intressiryhmän kanssa vaatii vastaavasti aikaa ja resursseja.

Mistä lohkoketjun löytää?

Uusista lohkoketjusovelluksista puhuttaessa mainitaan usein Ethereum. Maailmassa on tällä hetkellä käytännössä kaksi yleistä lohkoketjua: Bitcoin- ja Ethereum-tuotantoverkot. Myös Ethereumiin liittyy oma virtuaalivaluutta Ether, ja sen kaupankäynti on samalla tavoin ylikuumentunutta kuin Bitcoininin. Tämä peittää alleen Ethereumin laajemman tarkoituksen: se on rakennettu alustaksi lohkoketjusovelluksille. Ongelma on, että ylikuumentunut kaupankäynti syö Ethereum-verkon resurssit. On kuitenkin mahdollista perustaa oma lohkoketju ottamalla tarvittava määrä verkoston solmuja (node) käyttöön esimerkiksi pilvestä. Se ei itsessään ole erityisen vaativaa tai kallista. Suurempi ongelma liittyy osaavien sovelluskehittäjien löytämiseen.

Älysopimuksella vai ilman?

Lohkoketjuja ja on yleisesti ottaen kahta tyyppiä: sellaisia jotka käsittelvät vain dataa, sekä sellaisia jotka ajavat ns. älysopimuksia (smart contract). Ethereum on jälkimmästä tyyppiä. ”Älysopimus” on itsessään yksinkertainen pienoisohjelma, joka toteuttaa osapuolten luottamuksen kannalta keskeistä logiikkaa, kuten esimerkiksi jonkin maksun ehdollinen suorittaminen. Älysopimusteknologia on vielä lapsenkengissä: Ethereum esiteltiin vasta v. 2014. Pelkkää dataa tallettavien lohkoketjujen mahdollisuudet ovat suppeammat, mutta sovelluskehitys helpompaa.

Suomi on jälkijunassa lohkoketjujen hyödyntämisessä. Ruotsi on jo viemässä maarekisteriä lohkoketjuun, ja Viron valtio kaavailee jopa omaa Estcoin-virtuaalivaluuttaa. On korkea aika aloittaa kokeilut.

Miten voin oppia aiheesta lisää?

Maksuttomassa webinaarissa “Askelmerkit lohkoketjusovelluksiin” ti 10.4. alk.klo 9 käydään lyhyesti läpi tärkeimpiä lohkoketjupohjaisten sovellusten kehittämiseen liittyviä näkökohtia. Tervetuloa osallistumaan! Webinaarista tulee tarjolla myös jälkitallenne.

”Lohkoketjusovellukset” -verkkokoulutuksen tavoitteena on antaa osallistujalle riittävät pohjatiedot tehdä lohkoketjujen käyttöönottoon ja sovelluskehitykseen liittyviä valintoja. Kolme tiistai-iltaa alk. 17.4.

”Lohkoketjusovellusten tuotanto (Ethereum)” -verkkokoulutuksen aikana tarkastellaan mm. sitä, millä tavoin lohkoketjun käsittely on samanlaista tai erilaista kuin tietokannan käsittely. Kurssin edetessä laaditaan geneerinen full stack / Ethereum -demosovellus. Osallistuja saa käsityksen siitä, mitä uutta lohkoketju- ja smart contract -teknologia tuo mukaan sovelluskehitykseen. Kuusi tiistai-iltaa alk. 15.5.

mikko_valjakka
Mikko Valjakka

Kirjoittaja työskentelee koodaavana arkkitehtina. Hän on toiminut pitkään sekä ohjelmistoalan startup-yrityksissä että ohjelmistotekniikan kouluttajana mm. Nokia Bridge -uudelleenkoulutusohjelmassa. Mikon intohimona ovat aina olleet uudet teknologiat ja niiden tekeminen ymmärrettäväksi eri kohderyhmille. Verkostoidu Mikon kanssa LinkedInissä!

Verkkokoulutuksissa käytetään WebEx-kokoussovellusta sekä Eliademy-oppimisalustaa. Kooste koulutuksista löytyy osoitteessa https://sites.google.com/site/lohkoketjusovellukset2018/