Tiesitkö, että työyhteisön psykologisella turvallisuudella on selkeä yhteys parempaan tiedonjakamiseen, suoriutumiseen, työtyytyväisyyteen sekä oppimiseen (Frazier ym. 2016; Newman ym. 2017)?
Mitä on psykologinen turvallisuus?
Amy Edmondson(1999) määrittelee psykologisen turvallisuuden olevan ”tiimin jäsenten yhteinen usko siihen, että joukkue on turvallinen ihmisten väliseen riskinottoon”. Toisin sanoen, kun puhutaan psykologisesta turvallisuudesta, viitataan organisaation jaettuihin uskomuksiin niistä seurauksista, joita tapahtuu, jos ehdottaa jotain uutta, osoittaa heikkoutta tai haavoittuvuutta tai tekee hölmöjä kysymyksiä. Psykologinen turvallisuus on yksilön tunne siitä, että hän voi pelkäämättä tuoda esiin omia ajatuksiaan ja ideoitaan ilman, että hänen luottamustaan ja sitoutumista organisaatioon käytetään väärin. Psykologisen turvallisuuden taso jää vääjäämättä alhaiseksi, jos vähättelyn tai rangaistuksen riski on iso. Tällöin myös tietoa jää jakamatta ja virheet lakaistaan maton alle. Uuden ideointi jää vähäiseksi sekä uudet toimintatavat kokeilematta. Seurauksena on vääjäämättä luovuuden ja kyvykkyyksien alikäyttö. Alhainen psykologinen turvallisuus lisää turvattomuuden kokemusta, mikä puolestaan johtaa varuillaan oloon, vetäytymiseen ja oman selustan varmistamiseen.
Voiko sinun työyhteisössäsi turvallisesti puhua avoimesti, keskustella epäonnistumisista tai ottaa henkilöiden välisiä riskejä?
Avoin ja arvostava vuorovaikutus psykologisen turvallisuuden vahvistajana
Psykologisen turvallisuuden merkitystä on tuotu viime vuosina voimakkaasti esiin esimerkiksi Googlen Aristotetle- tutkimuksen kautta (Huhigg, 2016). Siinä havaittiin, että tärkein menestyneitä tiimejä yhdistävä selittävä tekijä oli psykologinen turvallisuus. Tiimien jäsenet kuuntelivat toisiaan ja uskalsivat näyttää tunteitaan ja kertoa tarpeistaan. Tutkimus nosti esiin myös sen, että ihminen haluaa mennä töihin kokonaisena omana itsenään, ei jättää yksityistä minäänsä kotiin ja vetää kasvoilleen työroolinaamaria.
Avoin, toista ihmistä arvostava vuorovaikutus mahdollistaa psykologisen turvallisuuden kehittymisen. Keskeisessä roolissa ovat kaikki yhteisön ihmiset, mutta esihenkilöiden vastuuta ei voi tässäkään kohdin väheksyä – ei turvallisuuden taikka turvattomuuden rakentamisessa. Kaikkia osapuolia yhteisössä on kuunneltava, jokaisen mielipide on arvokas eivätkä kenenkään näkemykset ole vähempiarvoisia kuin toisten. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa sen, että yksilö uskaltaa puhua siitä, mitä ajattelee ja erityisesti nostaa ongelmat käsittelyyn.
Tehtävä ei ole helppo. Tarvitaan taitoja käydä dialogia eli ottaa vastaan ja antaa palautetta, uskallusta olla eri mieltä sekä erityisesti kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja. Jotta tehtävässä voi onnistua, on rakennettava yhdessä laadukasta työyhteisökulttuuria edistämään yhteisiä läpinäkyviä toimintatapoja.
Miksi psykologinen turvallisuus on tärkeää?
Psykologinen turvallisuus on tärkeää, jotta yhteisössä onnistutaan ja se menestyy. Psykologisen turvallisuuden merkitys on selvästi kasvussa, sillä elämme kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa kompleksisessa toimintaympäristössä. Erilaiset rakenteet murtuvat, tieto ja päätöksenteko pirstaloituu, monimutkaistuu, ja ihminen on yhä riippuvaisempi toisesta ihmisestä. Toimintaympäristön muuttuessa työyhteisön jäsenten pitää yhdessä keksiä ja oppia hakemaan ratkaisuja. Kun ei etsitä syyllisiä, vaan opitaan virheistä ja ollaan niistä yhdessä vastuussa, on epäonnistumisia helpompi käsitellä. Kun tietoa jaetaan ja virheistä viestitään, mahdollistuu myönteinen ilmapiiri niin myönteiselle oppimiselle kuin luovaan ajatteluun ja innovatiivisuuteen.
Millaista ilmapiiriä ja kulttuuria teillä rakennetaan? Millaisesta toiminnasta palkitaan ja mistä kenties rangaistaan? Työyhteisön onnistumisen kannalta on oleellista, että yhteisön jäsenet tietävät yhteisesti sovitut toimintatavat ja kanavat, joiden kautta he voivat nostaa esiin havaitsemiaan epäkohtia psykologinen turvallisuus huomioiden. Tarvitaan luottamuksen ilmapiiriä, joka kannustaa yhteisöä kertomaan huolenaiheista ja epäkohdista, mikä johtaa siihen, että asiat käsitellään.
Tule mukaan Business Ethics Day -seminaariin 21.4.!
Psykologinen turvallisuus osana speak up – kulttuuria on keskeinen teema tulevassa tilaisuudessamme, kun järjestämme toista kertaa Nordic Business Ethics Day- tapahtuman 21.4.2020. Tilaisuudessa kuulet muun muassa seuraavat puheenvuorot:
- Jóhannes Stefánsson ilmiantoi entisen työnantajansa Islantilaisen Samherjin Pohjoismaita tällä hetkellä puhuttavassa korruptioskandaalissa. Jóhannes kertoo puheenvuorossaa, miltä tuntuu nousta omaa organisaatiotaan vastaan ja nostaa esiin myös oma toimintansa osana korruptiota.
- Michaela Ahlberg on pohjoismaiden tunnetuin ja ansioitunein Ethics & Compliance osajaa. Michaela kertoo omista kokemuksistaan, miten rakentaa yhdessä yritysjohdon kanssa eettistä kulttuuria väärinkäytösskandaalien jälkimainingeissa.
- Niina Ratsula ja Anna Romberg ovat perustaneet Nordic Business Ethics Network -verkoston, joka muun muassa toteuttaa vuosittaisen kyselytutkimuksen Pohjoismaisen työelämän eettisyydestä. Niina ja Anna kertovat puheenvuorossaan tuoreen 2020 vuoden kyselyn tuloksista.
- Keskon yhteiskuntasuhdejohtaja Eeva Salmenpohja kertoo, mitä Kesko on tehnyt oikein saavuttaakseen paikan maailman eettisempien ja vastuullisimpien yritysten joukossa.
Olet sydämellisesti tervetullut vuorovaikutteiseen koulutuspäivään keskustelemaan ja oppimaan teemasta lisää yhdessä!
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tästä
– Niina Ratsula ja Soilikki Viljanen –
KTM Niina Ratsulalla on yli vuosikymmenen kokemus eettisten ohjeiden laatimisesta ja jalkauttamisesta. Niinan perustaman Code of Conduct Companyn missiona on auttaa yrityksiä luomaan kestävät bisnesetiikan käytännöt ja vahvistamaan oikein toimimisen kulttuuria.
Soilikki Viljanen, EBEN Suori ry:n puheenjohtaja, on paremman työelämän moniottelija, dialogisen johtamisen, innovaatioiden ja arvolähtöisen liiketoiminnan asiantuntija ja väitöskirjatutkija. Soilikki on tehnyt pitkän uran akavalaisessa työympäristössä. Elinikäisen oppimisen hengessä hän on kouluttautunut 2010-luvulla hankkien osaamiselleen vankan teoriataustan. Yhteiskunnallisen yrityksen innovaatioprosessiin dialogisen etiikan näkökulmasta keskittyvä väitöstutkimus on tuottanut Soilikille uraauurtavaa asiantuntemusta Suomessa.
LÄHTEET: Edmondson, A. 1999. Psychological safety and learning behavior in working teams.
Administrative science quarterly 44 (2), 350−383. Frazier, M.L., Fainschmidt, S., Klinger, R.L., Pezehkan, A. & Vracheva, V. 2017. Psychological Safety: A Meta-Analytical Review and Extension. Personnel Psychology 70(1), 113−165. Newman, A., Donohue, R. & Eva, N. 2017. Psychological safety: A systematic review of the literature. Human Resource Management Review 27(3), 521−535. Huhigg, A. 2016. What Google Learned From Its Quest to Build the Perfect Team. The New York Times Magazine.