Johtajuus on kykyä käyttää johdettavien kapasiteettia mahdollisimman tehokkaasti tavoitteen saavuttamiseksi. Johtamistyylejä on tunnistettu kymmenittäin ja parhaat johtajat osaavat käyttää erilaisia johtamistyylejä riippuen siitä, millaista ryhmää, henkilöä, tehtävää tai työtä johdetaan.
Millaista johtamistyyliä tulisi soveltaa itseorganisoituvaan tiimiin joka päättää itse tehtävistään? Yksi ketterän kehityksen keskeisimpiä periaatteita on itseorganisoituvat tiimit. Agile Manifesto, eli ketterän ohjelmistokehityksen julistus, sisältää neljä arvoa ja kaksitoista periaatetta. Kolme periaatetta koskee tiimityöskentelyä:
”Parhaat arkkitehtuurit, vaatimukset ja suunnitelmat syntyvät
itseorganisoituvissa tiimeissä”
”Tehokkain ja toimivin tapa tiedon välittämiseksi kehitystiimille
ja tiimin jäsenten kesken on kasvokkain käytävä keskustelu”
”Tiimi tarkastelee säännöllisesti, kuinka parantaa tehokkuuttaan,
ja mukauttaa toimintaansa sen mukaisesti”
Näiden periaatteiden tarkoitus ei kuitenkaan ole viestiä sitä, ettei tiimiä tulisi johtaa lainkaan. Ketterästi toimivan tiimin johtaminen ei ole pelkästään pizzan ostamista. Tiimiä tulee johtaa, mutta johtamisen menetelmät ovat erilaisia kuin perinteiset johtamisen menetelmät.
Itseorganisoituvan tiimiin johtaja on palvelija-johtaja, jonka pääasiallinen tehtävä on varmistaa se, että tiimillä on parhaat mahdolliset edellytykset työnsä tekemiseen. Palvelija-johtaja poistaa työn tekemisen esteet ja hidasteet, auttaa tiimiä ongelmien ratkomisessa, osaa fasilitoida ja varmistaa että tiimillä on käytettävissä oikeat työkalut ja menetelmät.
Itseorganisoituvan tiimin johtaminen on epäsuoraa ja hienovaraista. Tiimin toimivuutta, tehokkuutta ja päätöksentekoa tulee tarkkailla, ja niihin on puututtava, jos ne eivät toimi.
Kiellettyjä toimenpiteitä itseorganisoituvan tiimin johtamisessa ovat tiimin käskyttäminen ja tiimin päätöksiin puuttuminen. Mikäli johtaja tekee päätöksiä tiimin puolesta, tiimi rupeaa hakemaan jatkossakin päätöksiä tiimin ulkopuolelta, eikä tämä ole tarkoitus. Tiimin päätöksenteon on oltavat demokraattista. Vaarana on kuitenkin, että joku tiimin jäsen rupeaa johtamaan tiimiä ja tekemään päätöksiä muiden tiimin jäsenten puolesta. Tällöin tiimin päätöksentekomallia on muutettava
Tiimi on yhdessä vastuussa vaadittavan työn onnistumisesta. Jos tiimi epäonnistuu jollain osa-alueella, kaikki tiimin jäsenet ovat vastuussa epäonnistumisesta. Jos tiimi palkitaan hyvästä suorituksesta, palkkio kuuluu kaikille tiimin jäsenille tasapuolisesti. Tämä takaa sen, että tiimin jäsenet eivät tavoittele yksilösuorituksia, vaan auttavat toisia tiiminjäseniä tarpeen tullen.
Vaikka tiimi on itseorganisoituva, se ei tarkoita sitä, että tiimi saa tehdä mitä haluaa. Tiimille annetaan tavoitteet ja rajoitteet. Tiimi suunnittelee ja tekee työnsä toteuttaakseen tavoitteet annetuissa rajoitteissa.
Equ Pro:n koulutuksessa ”Ketterä Projektinjohtaminen – ohjelmisto- ja tietojärjestelmäprojektien hallinta” käsitellään myös itseorganisoituvan tiimin johtamista.
Tervetuloa koulutukseen
Ketterä Projektinjohtaminen – ohjelmisto- ja tietojärjestelmäprojektien hallinta (Seuraavat toteutukset 19.6.2018 ja 4.9.2018 Helsingissä)
Hannu Blomqvist
Kirjoittaja toimii hankejohtajana Codemen Oy:ssä. Hänellä on yli 20 vuoden käytännön kokemus projektien ja ohjelmien johtamisesta. Hän on johtanut laajoja kansainvälisiä hankkeita ja ohjelmia, joilla on ollut useita osapuolia useasta yrityksestä ja monesta kansallisuudesta. Hannu tuntee hyvin sekä projektijohtamisen perinteiset että ketterät menetelmät. Hannu on kokenut projektinhallinta-alan kouluttaja ja puhuja kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa ja on luennoinut myös Aalto-Yliopistossa.