Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ovat tehneet siitä jokapäiväisen puheenaiheen ja jopa varteenotettavan työkalun, jonka käyttäminen edellyttää aivan uudenlaisia taitoja.
Tekoäly murtautui meidän kaikkien tietoisuuteen viimeistään marraskuussa 2022, kun OpenAI:n generatiivinen tekoäly ChatGPT lanseerattiin.
Nykyinen tekoälyhuuma perustuu laajoihin kielimalleihin, kuten esimerkiksi GPT-3 ja ChatGPT, jotka on opetettu hyvin laajoja tietoaineistoja käyttäen. Ihmiseltä kuluisi 20 000 vuotta vastaavaan tekstimäärän lukemiseen, jos hän käyttäisi siihen 8 tuntia päivässä.
Esimerkiksi ChatGPT:n opettamisessa on käytetty internetin pari vuotta vanhaa sisältöä. Kielimallinsa avulla generatiivinen tekoäly pystyy luomaan uutta sisältöä. Se voi tuottaa esimerkiksi tekstiä, kuvia tai musiikkia kielimalliensa ja sille annettujen ohjeiden perusteella.
Dall-E loi tämän kuvan kehotuksestani.
Tekoälyn evoluutio
Tekoälyn historia on ollut pitkä ja monivaiheinen, alkaen neuroverkkojen keksimisestä 1940-luvulla ja jatkuen symboliseen tekoälyyn 1950-luvulla sekä koneoppimiseen 1980-luvulla, syväoppimisen suosion kasvuun 2000-luvulla ja luonnollisen kielen käsittelyn (natural language processing, NLP) nousuun 2020-luvulla.
Kaikki nämä kehitysvaiheet ovat johtaneet nykyisiin edistyneisiin generatiivisiin tekoälyjärjestelmiin, kuten ChatGPT ja GPT-4.
Tekoälyä on hyödynnetty kaupallisesti koko 2000-luvun ajan esimerkiksi verkkokauppojen ja suoratoistopalveluiden suosittelualgoritmeissa, jotka ”oppivat” käyttäjiensä mieltymykset ja kykenevät tarjoamaan heille uusia tuotteita ja palveluita niiden perusteella. Näissä palveluissa tekoäly on toiminut näkymättömän ”automaattiohjauksen” tavoin.
Nyt olemme saavuttaneet vaiheen, jossa tekoäly Microsoftin toimitusjohtajan, Satya Nadellan sanoin ei ole enää vain ”automaattiohjaus” vaan pikemminkin ”apukuski”, ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa toimiva työkaveri, joka pyynnöstämme auttaa meitä tekemään valintoja, tuottamaan sisältöä ja nopeuttamaan erilaisten tehtävien suorittamista.
Voimme itse valita milloin ja miten tukeudumme ”apukuskiin” ja milloin pärjäämme ilman, mutta me pysymme kuskin pukilla toistaiseksi.
Tekoälyn hyödyt ja mahdollisuudet
Generatiivisen tekoälyn kyky käsitellä ja tuottaa luonnollista kieltä madaltaa kynnystä ohjata hyvin monimutkaisia prosesseja ja mahdollistaa äärimmäisen nopean ja tehokkaan toiminnan asioiden toteuttamisessa, jotka olisivat aiemmin vaatineet käyttäjältä merkittävää asiantuntemusta ja aikaa.
Esimerkkinä tällaisesta käy GitHub Copilot, tekoälyapuri, joka auttaa ohjelmistokehittäjää luomaan, jäsentämään, dokumentoimaan ja parantelemaan koodia. Melkoinen saavutus tietokoneelta.
Organisaatiot ovat alkaneet hyödyntää tekoälyä esimerkiksi asiakaspalvelussa, jossa tekoäly voi käsitellä suuren määrän asiakasyhteydenottoja, tarjota valmiita vastausehdotuksia asiantuntijalle ja siten vapauttaa ihmisen resursseja muihin tehtäviin.
Microsoftin tuoreen Work Trend Index -tutkimuksen johtavassa asemassa olevat henkilöt pitävät 2 kertaa todennäköisempänä sitä, että tekoäly lisää työn tuottavuutta ennemmin kuin että se tuhoaa työpaikkoja.
Tekoäly projektinhallinnassa
Projektinhallinnassa generatiivinen tekoäly voi toimia työkaverina, joka auttaa löytämään aihealueeseen liittyvää tietoa nopeasti ja vaivattomasti.
Kehittämässämme demossa syötimme tekoälylle Suomen ympäristökeskuksen projektinhallinnan oppaan tausta-aineistoksi erilaisten ohjeistuksien lisäksi. Käyttäjä voi kysyä tekoälyltä mitä tahansa projektihallintaan liittyvää, johon tekoäly vastaa sille syötetyn aineiston pohjalta.
Projektikäsikirjan tavoin tekoäly pystyy kertomaan mitä kannattaisi tehdä ja miten toimia tietyssä tilanteessa – olipa kyse sitten uuden projektin aloittamisesta, projektisuunnitelman laatimisesta tai muusta vastaavasta tehtävästä.
Generatiivisen tekoälyn heikkoudet ja rajoitteet
Kehittämämme demo tuo tehokkaasti esille niin tekoälyn mahdollisuuksia kuin myös sen rajoitteita:
- tekoäly kykenee vastaamaan kysymyksiin vain sille annetun tiedon pohjalta, eli se ei pysty oppimaan uutta, kielimallin opettamisen jälkeen syntynyttä tietoa autonomisesti
- generatiivisen tekoälyn antamat vastaukset eivät myöskään välttämättä ole totuudenmukaisia, vaikka ne vaikuttaisivat mielekkäiltä.
Myös tietoturva ja tiedon, erityisesti yksilöiden yksityisyyden, suojelu ovat keskeisiä kysymyksiä tekoälyn hyödyntämisessä, joita jokaisessa organisaatiossa tulisi miettiä alusta lähtien.
OpenAI:n ChatGPT:tä käytettäessä, on riski, että sille kehotteissa annetut tiedot päätyvät muiden käyttäjien ulottuville, opetusdataksi tai vähintäänkin EU/ETA-alueen ulkopuolelle. Ei ole varmuutta siitä, että ChatGPT täyttää GDPR:n ja EU:n datasäädöksen vaatimukset.
Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että henkilö- ja liiketoimintatietoa käsittelevien tekoälypalveluiden hyödyntämiseen tuotantokäytössä tulisi käyttää vain sellaisia pilvipalveluita:
- joissa datan käsittelyyn eri maantieteellisillä alueilla voi vaikuttaa
- jotka eivät käytä asiakasdataa kielimallien opettamiseen
- ja joiden toiminta on riittävän läpinäkyvää, jotta niiden säädöstenmukaisuudesta voidaan tarvittaessa varmistua.
Esimerkiksi Microsoftin Azure OpenAI:n palveluita käytettäessä, on mahdollisuus varmistua siitä, missä data sijaitsee ja kuinka sitä käytetään. Microsoft on julkisesti vakuuttanut, ettei se käytä asiakkaidensa tuottamaa dataa kielimallien opettamiseen.
Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa
Generatiivisen tekoälyn vahvuudet ja heikkoudet ovat monimuotoiset ja laajat. Sen rajoitteet korostavat ihmisen tärkeää roolia tekoälyn rajojen määrittäjänä sekä tiedon oikeellisuuden ymmärtäjänä ja sen laadun varmistajana.
ChatGPT:n ja vastaavien tekoälyjen lisääntyvä rooli organisaatioiden sisällä edustaa uutta aikakautta teknologian ja yhteiskunnan suhteessa. On tärkeää, että organisaatiot tunnistavat nämä haasteet ja mahdollisuudet, ja kehittävät strategioita ja prosesseja, jotka ottavat huomioon sekä tekoälyn potentiaalin että sen rajoitukset.
Tervetuloa vierailemaan osastollamme Projektipäivillä 10.-11.10.2023 Messukeskuksessa ja keskustelemaan tekoälyn mahdollisuuksista liiketoiminnassa.
Lataa projektinhallinnan oppaamme ja opi kuinka otat projektit hallintaan sujuvasti!
Henry Scheinin
Johtava konsultti, Partner
Solu Digital
Solu Digital Oy on digitaalisen tiimityön johtava kehittäjä, joka toimittaa ja kehittää tiedonhallinnan
ratkaisuja Microsoft-teknologioilla. Vuonna 2011 perustettu yritys on Microsoft Solutions Partner -kumppani Suomessa, jonka ratkaisu- ja palveluvalikoima kattaa monipuolisesti modernin tiedonhallinnan tarpeet.
Solu Digital Oy on Projektipäivien tapahtumakumppani. Ilmoittaudu mukaan Projektipäivät -tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen 10.–11.10.2023!