ketterät menetelmät, Projektijohtaminen, Projektipäivät 2020

Oikeasti ketteryys on tilannetajua ja valintoja

Ensimmäinen vaihe organisaation siirtymisessä ketterämpään toimintatapaan on hahmottaa, millaiseen toimintaan ketteryys sopii ja milloin kannattaa valita jokin toinen lähestymistapa. Pohdinnan lopputulos ei useinkaan ole puhtaasti ketteriä menetelmiä käyttävä organisaatio, vaan organisaatio, jossa osataan valita liiketoiminnan, aidon asiakastarpeen ja kunkin tilanteen mukaan tarkoituksenmukainen työ- ja toimintatapojen yhdistelmä.

Mistä siis liikkeelle?

Sisäisen pohdinnan lähtökohtana ovat resurssit. Siis ihmiset, raha, työvälineet jne. Resursseja ei koskaan ole riittävästi kaikkeen tekemiseen. Organisaatioissa on aina (ainakin eteenpäin pyrkivässä organisaatioissa) ehdolla runsaasti enemmän ideoita ja kehitysehdotuksia kuin mahdollisuuksia toteutukseen. On siis välttämätöntä valita toiminnan kannalta hyödyllisimmät tekemiset: ne, joihin rajallista resurssia käytetään.

Aika selvä lähtökohta, mutta:

  • Miten organisaation tekeminen (tulossa ja meneillään olevat kehitystyöt) saadaan näkyviksi?
  • Miten hyödyllisin tekeminen käytännössä valitaan?
  • Miten resurssit saadaan riittämään?
  • Miten saamme tavoitellut hyödyt toteutumaan ja mistä tiedämme, että ne ovat toteutuneet?

Edellä mainitut näkökulmat on rakennettu sisään esimerkiksi Adapron AgiLean-johtamismalliin. Tärkeintä tässä on tiedostaa, että erilaiset johtamis- ja toteusmallit sopivat erilaisin tilanteisiin ja kokonaisuuden on oltava hyvin hallinnassa.

Menetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä

Nyt meillä on ajatus siitä, miten kokonaisuus toimii ja erilaiset tekemiset linkittyvät keskenään ylätasolla. Seuraavaksi on oleellista miettiä, mitkä tekijät ohjaavat tarkoituksenmukaisimman johtamis- ja toteusmallin valintaa. Tämä helpottuu, kun löydämme vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Ketkä ovat tärkeimmät asiakkaamme ja heidän tarpeensa/odotuksensa?
  • Miten tuotamme parasta mahdollista arvoa asiakkaille?
  • Mitkä ovat organisaatiomme tavoitteet?
  • Kuinka kompleksisia kehitystyömme ovat?
  • Minkä kokoisia ne ovat?
  • Mitkä ovat kehitystöiden tärkeimmät rajoitteet (aika, resurssit, laatu)?
  • Millainen on organisaatiomme rakenne?
  • Tukevatko sisäiset prosessit, teknologiat ja rakenteet valittavaa menetelmää?

Apuna sopiva lähestymistavan valintaan voi käyttää edellisten kysymysten lisäksi esimerkiksi Cynefin-viitekehystä, joka auttaa hahmottamaan erilaisia asioiden tiloja. Alla olevassa kuvassa on löyhästi linkitetty AgiLeanin elementtejä Cynefiniin.

Todellinen ketteryys: tilannetajua ja valintoja

Todellinen organisaation ketteryys ei ole sama kuin ketterän menetelmän käyttöönotto. Eikä myöskään täydellistä luopumista perinteisistä hyväksi havaituista projektijohtamisen menetelmistä.

Todellinen organisaation ketteryys on

  • kyvykkyyttä valita kulloiseenkin tilanteeseen juuri siihen sopiva menetelmä
  • kyvykkyyttä jatkuvasti oppia ja parantaa organisaation toimintaa kaikilla organisaation tasoilla
  • kyvykkyyttä tarkastella toimintaa ja muuttaa johtamis- ja toteusmallien painopistettä ja valikoimaa tarpeen mukaan todelliseen asiakastarpeeseen vastaamiseksi.

Jatkuvan parantamisen ja toiminnan kehittämisen tuloksena organisaatioon syntyy oma tulkinta ketteryydestä. Tämä on todellisen ketteryyden ydin.

Kirjoittaja: Mika Purola, Adapro.

Tutustu Projektipäivät 2020 -tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan!

Comments are Closed