Ammattilaiselta ammattilaiselle - Tarinoita yli 200 kouluttajakumppanin verkostolta

Kokonaisarkkitehtuuri, Projektijohtaminen

Jääkö kokonaisarkkitehtuuri digitalisaation ja ketteröittämisen jalkoihin?

Digitalisaatiosta ja ketteryydestä puhutaan paljon, kokonaisarkkitehtuurista kuulee vähemmän. Jääkö kokonaisarkkitehtuuri digitalisaation ja ketteröittämisen jalkoihin?

Vai voisiko kokonaisarkkitehtuurityö itse asiassa olla seuraava keskeinen menestystekijänne muuntumispolullanne kohti ketterää, digitalisaatiota elävää organisaatiota?

Kokonaisarkkitehtuuri mahdollistaa organisaation toiminnan hallinnan ja kehittämisen kokonaisuutena. Se ottaa huomioon ja kytkee toisiinsa useita keskeisiä näkökulmia, mm. strategiset päämäärät, palvelut ja niitä toteuttavat prosessit sekä tiedonhallinnan kokonaisuuden tietojärjestelmineen. Kokonaisarkkitehtuurilla luodaan selkeä yhtenäinen jäsennys, jonka avulla ymmärretään nykytilaa. Sen avulla pystytään hahmottamaan tavoitetilaa, ja voidaan nähdä tavoitetilaan johtavien muutosten vaikutukset eri osa-alueilla. Tavoitetila voi liittyä esimerkiksi uuden liiketoiminnan kehittämiseen, toimintojen yhdistämiseen ja uudelleenjärjestämiseen, tai vaikkapa kustannussäästöjen hakemiseen päällekkäisyyksiä karsimalla.

Kokonaisarkkitehtuuria löytyy teidänkin organisaatiostanne

Voidaan sanoa, että jokaisella organisaatiolla on jonkinlainen kokonaisarkkitehtuuri, oltiinpa siitä tietoisia tai ei.

Kokonaisarkkitehtuurihan tarkoittaa sitä, miten organisaation resurssit ja inhimillinen pääoma on kytketty ja järjestetty tuottamaan niitä palveluita, mitä tuotetaan, ja miten ne vievät organisaatiota kohti tavoitteitaan. Kokonaisarkkitehtuuri voi olla kuvattu, selkeä ja tarkoituksenmukaiseksi suunniteltu, tai se voi olla ajan mittaan erilaisten valintojen seurauksena rakentunut ilman sen kummempaa kokonaisnäkemystä.

Digitalisaatio mahdollistaa liiketoiminnan ja palveluiden toteuttamista tietoverkkojen välityksellä, jolloin aika ja paikka eivät enää aseta samoja rajoitteita palvelun käyttämiselle ja toteuttamiselle kuin aiemmin. Aito digitalisaatio edellyttää palveluprosessien miettimistä uudelleen tietoverkkojen tarjoamien mahdollisuuksien näkökulmasta. Vaikka asiakkaille tarjottaan edelleen myös perinteistä hyvää palvelua, voi digiloikka tarkoittaa esimerkiksi toiminnan tehokkaampaa ja mielekkäämpää järjestämistä organisaatiossa sisäisesti, digitaaliset mahdollisuudet paremmin hyödyntäen.

Kokonaisarkkitehtuuri ja ketterä digitalisaatio

Ketteryydellä tavoitellaan kykyä vastata nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Jos vaikkapa toimialallanne toimiva kilpailija tuo markkinoille uuden digitaalisen palvelukonseptin, miten valmiita olette vastaamaan haasteeseen? Pohjimmiltaan ketteryys tarkoittaa sitä, ettei enää uskota, että asiat voitaisiin etukäteen suunnitella siten, että maaliin päästään parhaiten pysymällä suunnitelmassa.

Sen sijaan on oltava jatkuvasti hereillä, on oltava valmis korjaamaan suuntaa tarvittaessa. Ketteryys vaatii kuitenkin näkemyksen isommasta päämäärästä, jota kohti ollaan menossa, jottei se kilpisty pelkäksi tempoiluksi.

“Ketteryyden on oltava strategista perustuen jatkuvaan ja systemaattiseen ulkoisen toimintaympäristön muutosten havainnointiin, tunnistamiseen ja niihin valmistautumiseen. Toisaalta ketteryys on myös organisaation sisäisen toiminnan, prosessien, järjestelmien ja infrastruktuurien rakentamista vakaaksi, muttei jäykäksi.” [1]

Miten kokonaisarkkitehtuuri voi auttaa rakentamaan ketterää digitalisaatiota?

Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa näkymän, jonka avulla saadaan kuva siitä, missä ollaan ja mihin halutaan mennä. Muutosten hallinta selkeytyy ja muutoksia on helpompi suunnitella ja toteuttaa. Päätöksenteko helpottuu. Päällekkäisyyksiä pystytään karsimaan ja toimintaa muovaamaan digitaalisten mahdollisuuksien suuntaan. Toiminnalle luodaan vakaata pohjaa, jonka avulla valmiudet vastata uudenlaisiin tilanteisiin paranevat.

Kokonaisarkkitehtuurissa voi onnistua oikeilla lähtökohdilla sen toteuttamiselle. Esimerkiksi Arterin ARC-ohjelmisto on ketterä ja joustava työkalu kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen. Yksinkertainen on kaunista. Kuvaustyö on hyvä aloittaa sellaisesta osa-alueesta, josta on juuri nyt eniten lisäarvoa organisaatiolle. Vähitellen kuvausta täydennetään ja kattava, joustavan toiminnan mahdollistava kokonaiskuva alkaa hahmottua.

Opi lisää kokonaisarkkitehtuurista tulevassa Kokonaisarkkitehtuuri ARC-ohjelmistolla -webinaarissa 9.4. sekä Startti kokonaisarkkitehtuuriin -koulutuksessa 16.4.

Kirjoittaja Jani Mattsson toimii Arterilla konsulttina, jonka tavoitteena on auttaa organisaatioita kehittymään kokonaisvaltaisesti kestävän hyvinvoinnin luomisessa. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat organisaatioiden kokonaisarkkitehtuuri, kyberturvallisuuden kehittäminen, vuorovaikutuksen laadun parantaminen, muutosjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Janilla on kokemusta liiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä yrittäjänä, kouluttamisesta ja valmentamisesta, sekä erilaisista tehtävistä tietojärjestelmien kehittämishankkeissa. Lisäksi hän toimii myös ratkaisukeskeisenä valmentajana ja työnohjaajana avainhenkilöiden ja tiimien jatkuvan kehittymisen tukena.

[1] Ruohonen M., Mäkipää M. ja Ingalsuo T. (2017) Ketterä digitalisaatio: Strateginen ketteryys verkostoissa ja ICT:n älykäs hyväksikäyttö.