Ihmiskunnan kolmas kuulento, Apollo 13 on matkalla kohti kuuta. Yhtäkkiä radiosta kajahtaa ”Houston, we have a problem!”. Tehtävänvalvomo hiljentyy ja huoneen täyttää sähköinen energia.

”Tämä on major incident. Meidän pitää käynnistää MIP”, kertoo astronauttien kommunikoinnista vastaava Anne. ”Asia selvä, pyydän koolle lentodynamiikasta, palveluista ja ohjauksesta vastaavat upseerit”, sanoo lennonjohtaja Tiina vakaalla äänellä ja jatkaa: ”Kerro miehistölle, että odottaa ohjeita. Me käymme läpi mitä pitää tehdä seuraavaksi.

Failure is not an option.

Hyötyä peleistä

Hyötypelit, eli englanniksi serious games, ovat pelejä, jotka on suunniteltu pääasiassa jotakin muuta kuin viihdekäyttöä varten. Tunnetuimpia hyötypelien muotoja ovat oppimispelit. Hyötypelejä voidaan käyttää myös muun muassa tiedottamiseen, mainostamiseen, henkilöstön kouluttamiseen sekä tuotannon suunnitteluun ja kehitykseen.

Hyötypeleissä käyttäjän mielenkiinto vangitaan viihteellisyyden avulla ja käyttäjälle tarjotaan viihteelliseksi verhottua tietoa. Pelejä käytetään lisääntyvässä määrin ei-viihteellisiin tarkoituksiin, koska niillä on immersiivisyytensä ja simulointikykynsä vuoksi enemmän keinoja osallistuttaa ja inspiroida osallistujia.  Teollisuudessa ja tutkimuksessa hyötypelejä käytetään usein simuloimaan ja kuvaamaan asioita, joita olisi liian kallista tai vaarallista testata todellisuudessa.

Pelastakaa astronautti

Palvelujohtamisen kehittämisessä suurin haaste ei ole tiedon, vaan motivaation puute. Moni ajattelee tiukan prosessimaisen toiminnan olevan jäykkää, hidasta, kallista ja turhaa byrokratiaa.

Motivaatiota luo usko muutokseen, mitä puolestaan vahvistaa konkreettisten todisteiden saaminen muutoksen onnistumisesta ja sen eduista organisaatiolle.

Apollo 13 on suosittu, tositapahtumiin pohjautuva palvelujohtamisen simulaatiopeli. Pelin aikana kaikki pelaajat oppivat ymmärtämään, että astronautteja ei saada hengissä takaisin ilman järjestelmällistä toimintaa ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Ilman systematiikkaa ja tiimityötä pelistä tulee kaaos, eikä tavoitteita saavuteta.

Rooleihin pohjautuvassa toiminnassa on tärkeää, että kaikki toimivat määriteltyjen roolien mukaisesti ja että kaikki ymmärtävät toistensa roolit.

Aina silloin tällöin peleissäkin joku innostuu leikkimään sankaria pyrkimällä pelastamaan miehistön omalla yksilöllisellä sankarisuorituksellaan. Sankarisuoritukset eivät ole johtajuutta, vaan sooloilua, joka harvoin johtaa haluttuun lopputulokseen muualla kuin Hollywood-elokuvissa. Oikeassa elämässä, joita myös simulaatiopelit kuvastavat, sooloilu johtaa yleensä sekavaan toimintaan ja huonompaan lopputulokseen eli astronauttien kuolemaan.

Apollo-lennollekaan ei siis kannata lähettää ”kolmea kovinta jätkää”, vaan toimiva ryhmä.

Oppimisen ympyrä

Apollo 13 simulaatiopeli koostuu neljästä kierroksesta, joiden aikana osallistujat käyvät läpi kokonaisen oppimisen ympyrän.

Ympyrä alkaa tutustumalla tavoitteisiin ja jatkuu prosessin sekä organisaation suunnittelun kautta simulaatiopelikierroksen pelaamiseen. Kunkin kierroksen lopuksi osallistujat arvioivat omaa toimintaansa, päättävät kehitystoimenpiteistä ja suorittavat tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Pelinjohtaja, eli valmentaja, varmistaa tehokkaan ja oivaltamiseen perustuvan oppimisprosessin tekemällä tarkentavia kysymyksiä, haastamalla osallistujat ratkaisemaan esiin nousevat ongelmat. Hän hyödyntää koko ryhmän osaamista ja auttaa osallistujia priorisoimaan kehityskohteita.

Hauskaa, hyödyllistä ja turvallista

Muita hauskoja ja hyödyllisiä pelejä Wakarulla on tarjolla muun muassa projektijohtamisen (Egyptin haaste), liiketoiminnan ja IT:n yhteistoiminnan (Grab@Pizza) sekä ongelmanratkaisun harjoitteluun.

Hyötypelit ja simulaatiot ovat epäonnistumisille turvallisia ympäristöjä. Simulaatiot usein kuvastavat tilanteita, joissa epäonnistuminen saattaa olla hyvinkin vahingollista. On syytä myös pitää mielessä, että simulaatioissa ei sinänsä voiteta tai hävitä, vaan nähdään erilaisten ratkaisujen seuraukset. Näiden seurausten näkemisellä on suurta arvoa oppimisprosessissa.

Simulaatioissa myös realismi on ehdoton vahvuus. Koska simulaatioissa pyritään mallintamaan opittavan tiedon tai taidon käyttötilanne mahdollisimman tarkkaan, simulaation hallitsemalla voi oppia hallitsemaan itse simuloidun tehtävän. Tämän takia ne ovat hyviä niin vaikeiden ja vaarallisten taitojen turvalliseen opetteluun kuin sellaisten taitojen kehittämiseen, joita pääsee liian harvoin käytännössä harjoittelemaan. Kuten kuuraketilla lentämistä tai monimutkaista ongelmanratkaisua.

petri_vayrynen
Petri ”Paavo” Väyrynen

Kirjoittaja on sarjayrittäjä, joka innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Hän on myös sertifioitu Apollo 13 simulaatioastronautti.