Yhä useamman yrityksen projekteissa käytetään ketteriä menetelmiä. Varsinkin SW-kehitysprojekteissa ketterät menetelmät ovat jo arkipäivää, niiden hyödyt ovat niin selviä että vanhaan ei enää ole paluuta. Tarjolla on kymmeniä menetelmiä, suosituimpia niistä ovat Scrum, Kanban, Lean ja XP.
Harmillisesti ketteriin menetelmiin liittyy vielä paljon väärinkäsityksiä. Yksi näistä väärinkäsityksistä on se, että ketterien menetelmien myötä projektinhallinnan määrä vähenee huomattavasti tai että projektinhallinnasta voidaan luopua kokonaan ja projektipäällikön rooli voidaan jopa eliminoida.
Yksi näistä väärinkäsityksistä on se, että projektinhallinnasta voidaan luopua kokonaan ja että projektipäällikön rooli voidaan jopa eliminoida.
Projektinhallintaa voidaan tarkastella osa-alueiden näkökulmasta. Nämä osa-alueet ovat projektin kokonaisuuden-, laajuuden-, ajan-, kustannusten-, laadun-, resurssien-, riskien- sidosryhmien-, viestinnän- ja hankintojen hallinta. On syytä tarkastella, miten nämä osa-alueet muuttuvat kun siirrytään ketteriin menetelmiin.
Perinteisesti projektipäällikkö on ollut vastuussa kaikkien näiden osa-alueiden suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta. Kun projektissa käytetään ketteriä menetelmiä, kaikki projektinhallinnan osa-alueet säilyvät – se miten niitä johdetaan ja kuka niitä johtaa, muuttuu.
Esimerkiksi projektin laajuuden hallinnassa projektipäällikön tärkeimpiin tehtäviin on perinteisesti kuulunut valvoa että projektissa toteutetaan se mikä on sovittu, ja ainoastaan se mikä on sovittu. Ketterässä projektissa kuitenkin lähdetään siitä, että asiakas päättää mitä projektissa toteutetaan. Ja asiakkaalla on oikeus muuttaa mieltään, vaikka kesken projektia.
Resurssienhallinnan osa-alueeseen kuuluu projektitiimin johtaminen, joka perinteisesti sisältää mm. yksittäisten tehtävien aikatauluttamisen ja jakamisen tiimille. Nyt tiimi on itseohjautuva ja päättää itse omista tehtävistään. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että tiimiä ei tarvitse johtaa – päinvastoin, itse ohjautuvan tiimin johtaminen on vaikeampaa. Tiimille annetaan rajat joiden puitteissa tiimi toimii, mutta tiimiä ei käskytetä. Tiimin toimivuutta, tehokkuutta ja päätöksenkykyä on tarkkailtava ja niihin on puututtava, jos ne eivät toimi. Lisäksi projektipäällikkö ei enää laadi yksityiskohtaisia aikatauluja kuten ennen. Asiakas määrää mitä toiminnallisuutta toteutetaan milloinkin ja tiimi suunnittelee ja aikatauluttaa yksittäiset tehtävät.
Edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi myös muiden osa-alueiden johtaminen muuttuu ketterissä projekteissa. Projektipäällikön roolia on siis syytä tarkastella uudelleen. Projektipäällikkö luovuttaa osan perinteisistä tehtävistään muille henkilöille, kuten asiakkaalle ja projektitiimille. Ketterän projektin johtaminen on vähintään yhtä haastavaa kuin perinteisen projektin johtaminen, joten projektipäällikön rooli on edelleen tärkeä.
Moni asia säilyy kuitenkin ennallaan. Esimerkiksi projektin riskien-, sidosryhmien-, ja viestinnänhallinnassa ei välttämättä tapahdu paljonkaan muutoksia. Lisäksi varsinkin suuremmissa projekteissa projektin laajuuteen voi kuulua ketterästi toteutettavan toiminnallisuuden lisäksi alueita joita on johdettava vielä hyvinkin perinteisesti.
Ketterä Projektinjohtaminen – ohjelmisto- ja tietojärjestelmäprojektien hallinta – koulutus käsittelee projektinhallintaa ja projektipäällikön roolia projekteissa joissa käytetään ketteriä menetelmiä. Lisäksi koulutus antaa hyvän yleiskuvan ketteristä menetelmistä. Koulutuksen opeilla saat lisää tehoa ketteriin projekteihin sekä käytännön tietoa siitä mitä ketterät projektit merkitsevät koko yritykselle.
Tervetuloa koulutukseen Ketterä Projektinjohtaminen – ohjelmisto- ja tietojärjestelmäprojektien hallinta (Seuraavat toteutukset 17.10.2017 ja 12.12.2017 Helsingissä)
Hannu Blomqvist
Kirjoittaja toimii hankejohtajana Codemen Oy:ssä. Hänellä on yli 20 vuoden käytännön kokemus projektien ja ohjelmien johtamisesta. Hän on johtanut laajoja kansainvälisiä hankkeita ja ohjelmia, joilla on ollut useita osapuolia useasta yrityksestä ja monesta kansallisuudesta. Hannu tuntee hyvin sekä projektijohtamisen perinteisemmät että ketterät menetelmät. Hannu on kokenut projektinhallinta-alan kouluttaja ja puhuja kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa ja on luennoinut myös Aalto-Yliopistossa.
1 Pingback