Painetta julkisten digipalveluiden muutosvauhdissa – miten pysyä mukana?

Onko eilisen ratkaisu huomenna jo vanhentunut? Ei välttämättä – jos julkishallinnon digihankkeissa muistaa noudattaa hyväksi havaittuja periaatteita.

Julkishallinnon digitaalinen ympäristö muuttuu juuri nyt nopeasti. Jotta uudistushankkeet toisivat kaivattuja tuloksia, sekä tilaajien että toimittajien pitää tunnistaa useita ajankohtaisia haasteita. Olen havainnut ainakin näiden ilmiöiden nostavan päätään:

• Tietoturvan varmistaminen on pitkään ollut perusvaatimus toimittajakumppaneille. Viime aikoina siihen on kuitenkin kiinnitetty huomiota aivan uudella tavalla. Toimittajan pitää osoittaa, että se pystyy tarjoamaan aidosti tietoturvallisia palveluita. Ulkopuoliset auditoijat huolehtivat siitä, että lupaukset lunastetaan.
• Kestävyys on jo yleinen kilpailutuskriteeri Ruotsissa, kuten Tivi.fi kertoo, ja trendi tulee yleistymään myös täällä lahden toisella puolella. Vastuullisuus ei ole enää vain kiva lisä kuluttajien ostoskorissa.
• Työnteon tavat ovat muuttuneet pysyvästi. IT-alalla osaajista on niin kova kilpailu, että modernit puitteet ja joustavuus ovat ehdottomia edellytyksiä minkä tahansa asiantuntijaorganisaation – julkisen tai yksityisen – pärjäämiselle.
• Tehokkuus ja tuottavuus eivät sanoina kuulosta uusilta, mutta digitalisaatio on tuonut niihin uutta sisältöä. 2020-luvulla ei rakenneta sähköisiä palveluita vain siksi, että niin täytyy tehdä. Sen sijaan verkkoasioinnilta odotetaan mitattavaa kustannustehokkuutta ja tuottavuuden lisäämistä.

Kädet saveen, työkalupakkiin valtiovarainministeriön periaatteet

Miten näihin haasteisiin ja nopeaan muutokseen sitten kannattaa vastata?

Eräs ohjenuora löytyy yllättävän läheltä julkishallinnon organisaatioita: Valtiovarainministeriön määrittelemistä digitalisoinnin periaatteista. Jaan nuo yhdeksän periaatetta kolmeen kategoriaan, jotka ovat:

1. ihmiskeskeinen lähestyminen,
2. ketterät toimintatavat ja
3. palveluekosysteemin tavoittelu ja järjestelmien välinen tiedonvaihto.

Kun näitä muistaa noudattaa, digitalisaatiosta tulee automaattisesti tehokkaampaa.

Hetkinen, niin yksinkertaistako se on?

Annan kolme case-esimerkkiä siitä, miten periaatteita voidaan soveltaa onnistuneesti:

• Helsingin kaupunki rakensi yhteisen verkkokaupan sen sijaan, että jokainen toimiala kehittäisi omat ratkaisunsa maksamiseen. Alusta itsessään on pienimuotoinen palveluekosysteemi ja siinä on huomioitu ihmiskeskeinen lähestyminen erityisesti saavutettavuuden ja löydettävyyden näkökulmista. Ketterillä menetelmillä toteutettu, joustava arkkitehtuuri mukautuu muutoksiin.
• Puolustusvoimien asiointipalvelu sähköistää paperiset lomakkeet – mutta tarkoitus ei ole tyytyä vain siihen. Palvelusta rakennettiin nimenomaan alusta, joka muodostaa omanlaisensa palveluekosysteemin. Se mahdollistaa tulevaisuudessa erilaisten asiointipalveluiden kustannustehokkaan toteuttamisen. Ketterä kehittäminen jatkuu palvelumuotoilun ja teknologian yhteispelinä, ihmiskeskeisen Design First -periaatteen näyttäessä tietä.
• Valtorin YJA -julkaisualustaa voi kutsua jo perinteikkääksi. Sen ketterä kehittäminen jatkuu, jotta viestijöiden työ helpottuisi. Viime aikoina tietoturva on ollut erityisen tärkeässä roolissa tässä yli 70 julkishallinnon organisaation yhteisessä julkaisujärjestelmässä. Kun taustalla on yhteinen ekosysteemi, olemme pystyneet rakentamaan useiden eri palveluntoimittajien kanssa vahvan suojauksen kyberhyökkäyksiä vastaan. Vastaavan suojakilven rakentaminen yksittäiselle verkkopalvelulle olisi pitkä ja kivinen tie.

Aina, kun se on mahdollista, kannattaa julkisissa alustaratkaisuissa hyödyntää yhteistä digi-infrastruktuuria. Suomi.fi-valtuudet ja Palvelutietovaranto (PTV) ovat jo tuttuja esimerkkejä, Aurora AI tekee vielä tuloaan.

Ketterän kehityksen periaatteet tuovat kustannustehokkuutta

Tiedätkö muuten, mitä historiallista tapahtui Snowbirdin hiihtokeskuksessa Utahissa vuonna 2001?

Silloin 17 merkittävää ketterän kehityksen uranuurtajaa keskusteli uudenlaisten ohjelmistokehitysmenetelmien perustasta ja loi julistuksen, jota kutsutaan Agile Manifestoksi. Meillä Ambientiallakin ketterä ohjelmistokehitys on ollut valtavirtaa jo kymmenen vuoden ajan. Ketterä kehittäminen arvostaa:

• Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja
• Toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota
• Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluita
• Muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista

Vaikka jälkimmäisilläkin on arvoa, tarkoitus on painottaa ensin mainittuja.

Olen viime vuodet työskennellyt tiiviisti julkishallinnon hankkeiden parissa ja palaan säännöllisesti näihin periaatteisiin. Sopimusbyrokratia, hankintalait, organisaatioiden monimutkaisuus – välillä ne tuntuvat ajavan sekä tilaajia että toimittajia nurkkaan, kun tavoitteena on toimiva mutta kustannustehokas palvelujen kehittäminen.

Kun muistamme myös julkishallinnon hankkeissa ketterän kehityksen alkuperäiset periaatteet, pystymme kehittämään tehokkuutta laadusta tinkimättä.

Lue myös: Julkisen hallinnon digitalisaation muutosvauhti on kuin kiinalaisella luotijunalla

Eväitä julkishallinnon digitalisaatioon – muista ainakin nämä

Kuinka sitten palvella kansalaisia entistä paremmin keskellä muutosten aaltoja?

Muista ketterän ohjelmistokehityksen sekä digitalisaation periaatteet, hyödynnä olemassa olevaa infrastruktuuria ja saata eri toimijoita yhteen.

Etsi tehokkuutta ja säästöjä palveluekosysteemeistä, olivat ne sitten suuria tai pieniä.

Ja tee yhteistyötä: se kannattaa aina.

Kirjoittaja: Ambientian julkisen sektorin liiketoimintajohtaja Sami Pippuri

Alkuperäinen blogiteksti on luettavissa täällä

Ambientia on Projektipäivien kumppani. Tule mukaan Projektipäiville 25.-26.10.2022 Helsingin Messukeskukseen!