ICT on ehkä viimeinen insinööriala, jota kestävä kehitys ja vastuullisuuskysymykset eivät ole kunnolla vielä ravistelleet. No mutta, eiväthän tietotyö ja koodi aiheuta päästöjä? Ehkeivät niin silmin nähtäviä päästöjä kuin vaikka hiilivoimala tai kemikaalitehdas, mutta ICT-ala on merkittävä sähköenergian kuluttaja, ja se tuottaa jo nyt noin 3–5 % koko maailman kasvihuonepäästöistä (Liikenne- ja viestintäministeriö 2021).
ICT-projektista puhuttaessa vaikutukset kestävään kehitykseen ovat vielä ICT-alaa monisyisemmät. Tulevaisuudessa, kun valitaan palveluntarjoajaa projektinjohtoon tai ohjelmistokehitykseen, tullaan varmasti kiinnittämään enemmän huomiota myös palveluntarjoajan vastuullisuuteen ja kyvykkyyteen ohjata kehitystä kohti vastuullisia ratkaisuja. Projektin vaikutuksia ja vastuullisuutta voi arvioida ainakin seuraavilla tasoilla:
- Projektin vastuullisuus projektin elinkaaren aikana.
- Projektin tuotoksen, esim. uuden tuotteen, vastuullisuus tuotteen elinkaaren aikana.
- Projektin tuotoksen välillisten vaikutusten vastuullisuus.
ICT-projektin kestävyys on siis merkittävä aihe. Seuraavaksi avaan ICT-projektin vastuullisuutta näillä kolmella tasolla.
Näkökulmia vastuulliseen projektijohtamiseen
Projektitoimintaan pätevät samat ulottuvuudet kuin vastuulliseen liiketoimintaankin: taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuu. Vastuullinen projekti huomioi ennen kaikkea projektin ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset. (Taloudellisten vaikutusten huomiointia ei yleensä tarvitse erikseen korostaa.)
Vastuullista projektinjohtamista ovat muun muassa
- kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden asettaminen projektille
- tehokas resurssien käyttö (koskee niin materiaa, energiaa kuin ihmisiäkin)
- vastuullisuuden ja projektin vaikutusten jatkuva arviointi ja parantaminen (vastuullisuusraportointi osaksi projektitoimintaa)
- projektiryhmän hyvinvoinnista huolehtiminen
- eettinen toiminta ja päätöksenteko kaikilla tasoilla ja kaikkia sidosryhmiä kohtaan (ICT-projektissa kannattaa miettiä muun muassa vastuullista alihankintaa ja vastuullisuuden toteutumista offshoressa).
ICT-projektin keskeisiin tekemisiin sisältyy usein ohjelmistokehitys, joten tarkastellaan sen vastuullisuutta vielä erikseen.
Vihreä koodi, ICT-kehityksen uusi musta
Kestävälle ohjelmistokehitykselle on nimikin: vihreä koodi (green coding). Itselleni tulee vihreästä koodista ensimmäisenä mieleen Matrix, tuo tulevaisuuteen sijoittuva tieteiselokuva, jossa ihmiskuntaa hallitsee tekoäly Matrix. Vastuullisuuskontekstin vihreä koodi ei kuitenkaan ole futuristista scifiä, vaan tässä ja nyt tehtävissä olevia ratkaisuja ICT:n ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Vihreä koodi ei ole futuristista scifiä, vaan ratkaisuja ICT:n ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
Vihreän koodin periaatteita voi hyödyntää esimerkiksi alla kuvaamillani tavoilla.
Koodin energiatehokkuus: Mieti, miten voisit optimoida koodia paremman suorituskyvyn saavuttamiseksi. Pyri välttämään esim. turhia toistuvia laskentatehtäviä.
Tietokantojen optimointi: Käytä sellaisia tietokantaratkaisuja, jotka optimoivat tietokantakyselyjä ja vähentävät tietojen fyysistä tallennustilaa.
Resurssitehokkuus: Tarpeettomien prosessien sulkeminen ja käytettyjen resurssien vapauttaminen mahdollisimman pian ovat aina hyviä tavoitteita ohjelmistokehityksessä.
Koodin kierrätys: Pyörää ei tarvitse aina keksiä uudestaan. Hyödynnä olemassa olevia ohjelmistokomponentteja ja koodikirjastoja. Jos koodaat alusta asti itse, mieti uudelleenkäytettävyyttä.
Pilvipalveluiden hyödyntäminen: Oma konesali palvelimineen vs. pilvi ja virtuaaliset palvelimet on perinteisesti nähty riskienhallinnallisena kysymyksenä. Se on mitä suurimmassa määrin myös energiankulutuksellinen (ja toki taloudellinen) kysymys.
Tekoälyn © craiyon.com tuottama visualisointi vihreästä koodista.
Matrixillä ja vihreällä koodilla on muuten yhtymäpintaa, kun ajatellaan tietoisuuden merkitystä muutokselle. Matrix-elokuvan päähenkilöt tulevat tietoisiksi siitä, että heidät on kytketty virtuaaliseen todellisuuteen ja he ryhtyvät taistoon vapautuakseen siitä. Vihreä koodi edellyttää myös tietoisuuden lisäämistä ja sitä kautta muutosta nykyisissä toimintatavoissa. Ohjelmistokehityksen prioriteetit saattavat olla muualla (”nopeasti ja halvalla”), mutta ympäristövaikutusten tiedostaminen alkaa vaikuttaa asenteisiin ja sidosryhmien odotuksiin.
Lopputuote vaikuttaa kestävään kehitykseen suoraan ja välillisesti
Jos projektia johdetaan vastuullisesti ja käytössä ovat energiatehokas ICT-infrastruktuuri ynnä muut vihreän koodin periaatteet, kiinnittyy huomio seuraavaksi lopputulokseen. Oletetaan, että ICT-projektin lopputuote on uusi sovellus. Kun tavoitteena on vastuullinen sovellus, voidaan aloittaa pohtimalla alla olevia teemoja.
Arvopohja: Kuvastavatko sovelluksen toiminnot ja tavoitteet kestävän kehityksen mukaisia arvoja? Löytyykö sovelluksen olemassaololle eettiset perustelut?
Vastuullinen sisältö: Onko sovelluksen sisältö kauttaaltaan positiivista ja hyödyllistä tai vähintään neutraalia? Sisältääkö sovellus haitallista sisältöä, syrjintää tai manipulointia?
Käyttäjävaikutukset: Miten sovellus vaikuttaa käyttäjien käyttäytymiseen? Onko sovelluksen käyttö omiaan aiheuttamaan riippuvuutta tai ei-toivottua vertailua toisiin käyttäjiin?
Saavutettavuus ja syrjimättömyys: Onko sovellus saavutettava ja käyttökokemukseltaan positiivinen kaikille käyttäjille riippumatta heidän taustastaan, kyvyistään tai ominaisuuksistaan? Edistääkö sovellus monimuotoisuutta ja osallisuutta?
Kulutus: Ylikuluttaako sovellus resursseja, kuten energiaa tai kannustaako se (yli)kulutukseen?
Käyttäjien yksityisyys: Kunnioittaako sovellus käyttäjien yksityisyyttä ja noudattaako se eettisiä tietosuoja- ja tietoturvakäytäntöjä? Tarjoaako sovellus läpinäkyvän tavan käyttäjälle hallita omia tietojaan?
Vuorovaikutus käyttäjien kanssa: Tarjoaako sovellus selkeät käyttöehdot ja viestiikö se avoimesti toiminnoistaan ja käytännöistään? Mahdollistetaanko käyttäjien palaute ja kuunnellaanko sitä aidosti kehitysprosessissa?
Toiminnan läpinäkyvyys ja vastuullisuus: Miten sovelluksen kehitys, jakelu ja markkinointi rahoitetaan? Jos sovellus toimii osana suurempaa ekosysteemiä tai alustaa, millä tasolla yhteistyökumppaneiden ja alustan muiden toimintojen vastuullisuus ovat?
Parhaimmillaan projektin lopputuote, tässä tapauksessa sovellus, on sitoutunut kestävään kehitykseen ja edesauttaa ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia.
Teknologia pelastaa meidät ilmastonmuutokselta ja yksinäisyydeltä?
Jos vastuullisuuden merkitys ICT-alalla ei vielä saanut sinua vakuuttuneeksi, mieti, mitä ICT ja sen innovaatiot mahdollistavat. Kaiken muun hyvän lisäksi tietotekniikka auttaa meitä optimoimaan energiankulutusta, hyödyntämään uusiutuvaa energiaa, siirtymään etätyöhön ja etäasiointiin, pitämään yhteyttä kauempanakin asuviin ystäviin ja sukulaisiin sekä analysoimaan suurta määrää tietoa. Erityisesti viimeksi mainittu voi tukea meitä ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja ratkaisujen löytämisessä.
ICT lisää digitalisaation kautta myös mahdollisuuksien tasa-arvoa. Pääsy digitaalisen tiedon, oppimismahdollisuuksien tai palvelujen piiriin ei välttämättä ole sijainnista tai sosioekonomisesta asemasta kiinni. Eikä uusien ystävien tai treffikumppanien löytäminen ole vain sanavalmiiden ekstroverttien yksinoikeus, kun tuttavuutta voi hieroa netissä.
ICT lisää digitalisaation kautta mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Uskon ja väitän, että ICT-projektien merkitys kestävälle kehitykselle voi olla ratkaiseva. Samalla toivotan kaikki teknologiset innovaatiot, muun muassa tekoälyn tervetulleeksi – senkin uhalla, että eräänä päivänä Matrix olisi totta…
Lähteet ja lukusuositukset
Liikenne ja viestintäministeriö 2021: ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia
Silivus, A.J. Gilbert; Van Den Brink, Jasper; Smit, Jacobus 2009: Sustainability in Information and Communications Technology (ICT) Projects, Communications of the IIMA, Volume 9, Issue 2
Storås, Niclas 2022: Vihreä koodi, HS 25.5.2022
Matrixin ja kaiken ratkaisevan teknologian innoittamana tekstin ideoinnissa käytettiin myös ChatGPT:tä ja kuvituksessa Craiyon:ia.
Vastuullisuutta edistävään inhimilliseen ICT-projektien johtamiseen voit tutustua tarkemmin webinaarisarjassamme.
Ilona Särkelä
Kumura
Kumura on Projektipäivien tapahtumakumppani. Ilmoittaudu mukaan Projektipäivät -tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen 10.–11.10.2023!
Julkaistu Kumuran blogissa 21.8.2023