Kirjoittaja: Jenni Kylmäkoski, Senior Lean|Agile Consultant, CGI
Mitä sinun tulisi tietää sopimuksista ja hyvistä toimintamalleista, jotta voit välttää karikot ketterässä kehityksessä? Tässä kirjoituksessa käydään läpi keinoja, joilla päästään haluttuun lopputulokseen, hyödyntäen joustavia sopimusmalleja.
Kiinteä hinta, sisältö ja aikataulu kuuluvat menneeseen maailmaan tai korkeintaan perinteisiin vesiputousprojekteihin. Ketterän kehityksen perusolettamus on, että emme koskaan pysty lukemaan kristallipallosta, mikä olisi ainoa ja oikea lopputulos. Menetelmä on optimoitu hallitsemaan muutoksia hallitusti ja kevyesti. Sen takia eri elementtien kiinnittäminen luo oikeastaan valheellisen luottamuksen suunnitelmaan sisältöön ja toteutuskyvykkyyteen. Mitä siis tehdä, jos työlle on asetettu aikataulu, tai organisaation budjetti on rajallinen? Ratkaisu tähän on aktiivisessa sisällönhallinnassa, jossa pyritään löytämään pienin mahdollinen toteutettavissa oleva kokonaisuus (MVP, Minimum Viable Product).
Ketterän kehityksen perusolettamus on, että emme koskaan pysty lukemaan kristallipallosta, mikä olisi ainoa ja oikea lopputulos.
Sisällönhallinta on keskeisessä roolissa aikataulun ja budjetin pitämiseen sekä asiakastyytyväisyyteen. MVP-toteutus rakennetaan kehittämällä toteutusta pala palalta, validoiden jatkuvasti toteutuksen hyöty loppukäyttäjille. Tämä vaatii sopimusmallin, jossa osapuolet ovat valmiita muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmia nopeastikin. Perinteinen muutoshallinta-prosessi tuo pienimuotoisen sopimusneuvottelun projektin sisälle, jolloin käsittelyyn käytetään turhaa aikaa ja rahaa, aidon lisäarvon tuottamisen sijaan.
Ratkaisuna ketterässä kehityksessä on Aika&Materiaali -sopimusmalli (T&M, Time&Material). Kiinteähintaisen ratkaisun sijaan ostetaan joko tiimin jäseniä tai kokonainen tiimi tekemään asiakkaan toivomaa ratkaisua tuoteomistajan ohjauksessa. T&M-sopimusmallin pelätään usein olevan toimittajalle avoin piikki laskuttaa työstä, jolla ei ole käyttöä. Mallin uhkakuvat perustuvat osittain myös luottamuksen puuttumiseen sopijaosapuolten välillä. Voimme kuitenkin välttää niitä mm. seuraavin keinoin.
| Uhkakuva | Ratkaisut ja vinkit sopimuksiin |
|---|---|
| Tiimit tekevät tehottomasti työtä | Scrum-menetelmä on avoin työn suunnittelun ja tulosten osalta. Sprint-suunnittelussa tiimit sitoutuvat tiettyyn tuotokseen ja sprintin päätyttyä he ovat valmiit lunastamaan lupauksensa näyttämällä demossa, miten sitoumus on täytetty. Metriikalla voidaan seurata tiimien toiminnan kehittymistä pidemmällä aikajänteellä. Tehokkuuden parantamiseksi kannattaa ymmärtää oman toimitusputken kyvykkyys ja optimoida sitä mm. pullonkaulojen ja odotusaikojen välttämiseksi.
Lyhyet projektisopimukset ja Scrum-mallin avoimuus kannustavat toimittajia lunastamaan lupaukset ja rakentamaan luottamuksellisen liiketoimintasuhteen. Lyhyt sopimuskausi mahdollistaa toimittajan vaihtamisen, mikäli oikeata yhteistyömallia ei löydy. |
| Aikataulut venyvät | Aikataulu venyy, kun työnmäärä on liian iso suhteessa käytettävään aikaan. Ketterässä kehityksessä työ pilkotaan pieniksi kokonaisuuksiksi, jotta haluttu ratkaisu olisi niin teknisesti kuin asiakkaan näkökulmasta kaikille osapuolille selkeä. Sisällön pienentäminen aidon MVP-toteutuksen löytämiseksi on tuoteomistajan tärkeimpiä tehtäviä. |
| Budjetti loppuu ennen kuin ratkaisu on tehty | Isoin hukka syntyy, jos teemme ominaisuuksia, joita loppukäyttäjät eivät osaa käyttää tai eivät tarvitse. Meidän pitää siis ymmärtää hyvin asiakkaidemme tarpeet. Ketterässä kehityksessä kaiken tehdyn työn pitäisi tuottaa jo asiakkaille arvoa vaikka kaikkia alkuperäisiä suunnitelmia ei pystytä toteuttamaan suunnitellun budjetin rajoissa. |
| IT-/sovelluskehityksen ohjaaminen ketterästi ei ole tuttua | Jos IT-sovelluskehityksen ohjaaminen ketterästi ei ole entuudestaan tuttua, ratkaisu ei ole kuitenkaan siirtää riskiä toimittajalle kiinteän sopimuksen muodossa. Yksi mahdollisuus on hankkia tähän lisää tukea toimittajalta tai joltain kolmannelta (neutraalilta) osapuolelta. Asiakkaan vastuulle jää liiketoimintatarpeiden kuvaaminen ja haluttujen hyötyjen ymmärtäminen. Toimittajan puolelta tulee tekninen tuoteomistaja tukemaan sisällönhallintaa ja dialogia tiimin kanssa. Asiakkaan pitää kuitenkin varata kehitystyölle riittävä kaista keskeisten henkilöiden työkuormasta, jotta työt etenevät aina jouhevasti. |
Kirjoittaja työskentelee CGI:llä ketterien menetelmien valmentajana, asiantuntijana ja kouluttajana. Jennin tavoitat osoitteesta jenni.kylmakoski@cgi.com.
Lue myös nämä ketterän kehityksen blogikirjoitukset: