Kuinka monta erilaista arviointia sinusta on työelämäsi aikana tehty? Mikä väri olet: oletko keltainen, vihreä, sininen vai punainen? Millainen kirjainyhdistelmä määrittää sinua: oletko ENFJ, ESFP vai ISFP? Oletko kenties innostuva suunnittelija vai vahva vaikuttaja? Nämä arvioinnit ovat aina tavalla tai toisella subjektiivisia. Kaikesta huolimatta käytämme niitä surutta ja kyseenalaistamatta. Kehittämisessä jylläävät vuosikymmeniä vanhat menetelmät, vaikka tieteellisesti on muuta osoitettu.
Kirjassaan ”Hyvät tyypit – Temperamentti ja työelämä” professori Liisa Keltinkangas-Järvinen ihmettelee eri persoonallisuusarvointien viitekehyksettömyyttä ja pohjautumista Big Five -malliin. ”Siinä missä suurin osa työelämän persoonallisuustutkimuksesta keskittyy hyvän johtajuuden tarkasteluun, lähes kaikki persoonallisuuden arviointi näissä tutkimuksissa tapahtuu yhden ainoan persoonallisuus- tai temperamenttiteorian, niin sanotun Big Five -mallin avulla,… ”Viiden piirteen malli muodostui niin, että ihmisiä pyydettiin kuvailemaan itseään ja toisia ihmisiä. … Mallia ei siis ohjannut mikään taustateoria tai ihmiskäsitys, vaan se oli puhtaasti empiirinen.”
Ajattele, jos saisit faktaa omasta tavastasi tehdä päätöksiä tiukoissa tilanteissa tai kun paine kasvaa suureksi ja looginen, rationaalinen ajattelu loppuu?
Johtajuus ja johtaminen on päätöksien tekemistä yhdessä muiden kanssa. Tieto siitä miten juuri sinun aivosi ohjaavat toimintaasi ja päätöksentekoa on mahdollista saada esiin 15 minuutin testillä. Syöksytkö suoraan kohti tilannetta vai otatko sekunnin murto-osan pituisen tuumaustauon? Mihin huomiosi kiinnittyy? Miten palaudut?
Painekäyttäytymistestin avulla voimme ennustaa suoriutumista. Se kertoo, minkälaisiin asioihin on kiinnitettävä huomiota ja miten voi varautua, kun eteen tulee haastava tilanne. Merkittävä ero perinteisiin arviointeihin painekäyttäytymistestissä on se, että subjektiivista itsearviointia ei käytetä. Painekäyttäytymistestissä on kyse aivotoiminnan heijasteiden mittaamisesta ja tulokset kertovat miten aivot luontaisesti ohjaavat yksilön päätöksentekoa ja toimintaa painetilanteessa. Aivot eivät huijaa, joten mittaustuloksilla on korkeampi luotettavuus ja uskottavuus.
Yksilöllisistä tuloksista voi luoda myös tiimiprofiilin. Se tekee näkyväksi sen mitä tiimissä tapahtuu painetilanteessa. Tämä fakta on antanut lentävän startin tiimien ja johtoryhmien yhteistyön kehittämiseen. Tunnistamalla oman tapamme toimia painetilanteessa, opimme myös havainnoimaan toisia. Aivotutkimukseen perustuva yksilöllinen testi ja siitä saatavan biodata yhdistettynä tiimin kehittämiseen on osoittautunut vaikuttavaksi tavaksi viedä ajattelua tiimin ja toimintaa seuraaville tasoille. Liiketoiminnan näkökulmasta parasta menetelmässä on sen tehokkuus ja vaikuttavuus. Muutos käynnistyy yksilöstä, lisää tiimin luottamusta ja leviää lumipallon tavoin tiimistä työyhteisöön.
Rohkeille edelläkävijöille, kokeilijoille, avoin valmennusryhmä toteutuu syksyn 2019 aikana. Yhteistyö alkaa yksilöllisillä painekäyttäytymistesteillä ja tutustumisella omaan profiiliin kesäkuussa 2019. Nopeat syövät hitaat, ryhmään otetaan enintään 15 osallistujaa. Lue täältä lisää valmennuksesta! Kysy myös asiakaskohtaisia toteutuksia. Lisää biodatan ja johtajuuden kehittämisen yhdistämisestä kerromme webinaarissamme 28.5.2019
Kirjoittaja Anjariitta Savolainen on Caleidocons Oy:n perustaja, jonka innostuu aivoista ja neurotieteen hyödyntämisestä kehittämisessä. Työhistoriaan mahtuu monipuolisia johtajuuden kehittämistehtäviä ja johtoryhmätyöskentelyä kansainvälisissä yrityksissä.