Se tuska, kun ongelmat tulevat näkyväksi
Lähde: CGI
Ari Lahti
Yksi niistä kysymyksistä, joihin ketterät menetelmät vastaavat hyvin, on ”Milloin haluat tietää, että sinulla on ongelma?” Äkkiseltään ajateltuna vastaus on tietysti heti, mutta valitettavan usein pitkitämme huonojen uutisten vastaanottamista ja saatamme jopa suuttua viestintuojalle.
Olen suhteellisen huono henkilökohtaisissa raha-asioissa. Sen verran kansalaistaitoa on kuitenkin kertynyt, etten makuuta rahojani puhtaalla pankkitilillä. Kun yhtenä päivänä tulin töistä kotiin, vaimoni istui tietokoneella ja kertoi tehneensä vertailuja meidän nykyisten ja markkinoilla olevien rahastojen välillä. Hän oli huomannut sijoitustemme olevan huonoja – niillä oli huono tuotto sekä kalliit vuosi -ja merkintäkulut.
Tästä tietysti loogisena seurauksena oli se, että suutuin vaimolle. Tämähän tarkoittaisi sitä, että joudun nyt myös itse perehtymään aiheeseen, tekemään työlään vertailun, miettimään milloin ja miten osakkeet tulisi myydä sekä suunnitella verotusta. Näiden lisäksi rahastojen kuvaukset tulisi lukea läpi, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia. Olin jo kuvitellut, että nämä asiat olivat hoidossa, eikä niitä tarvitsisi enää murehtia. Nyt olin kuitenkin taas valinnan edessä – joko eläisin sen tiedon kanssa, että menetän mahdollisesti koko ajan rahaa, tai sitten tekisin asialle jotain.
En kamppaile yksin irrationaalisten reaktioideni kanssa. Tuttuni valitti, kuinka heillä kokeiltiin ketteriä menetelmiä surkean lopputuloksen kanssa. ”Se ei toiminut, ei niistä sprinteistä tullut mitään. Meille tuli niin paljon ylläpitoa, ettemme saaneet mitään sprintin sisälle otettuja asioita tehtyä”. Hetkinen… tässä tapauksessa ketterät menetelmäthän eivät voineet olla ongelma? Ne vain toivat olemassa olevia ongelmia esille ja täten muutosta oli helppo syyttää. On helpompaa kyseenalaistaa ketterien menetelmien toimivuus kuin oman tuotteen laatu.
Kun ongelmat ovat näkyvillä, niille voidaan tehdä jotain.
Kun ongelmat ovat näkyvillä, niille voidaan tehdä jotain.
Erityisesti vesiputousmallilla suunnitelluilla projekteilla on tapana pitkittää ongelmien esiintuomista. Ohjausryhmää ei kutsuta koolle eikä projekteihin tehdä muutoksia, jos on vielä teoreettinen mahdollisuus saada asiat valmiiksi ajallaan. Tositapahtumiin perustuva esimerkki kertoo globaalin yrityksen projektipäälliköstä, jonka työnä oli tehdä asennusprojekti paikan päällä eri toimistoihin. Projekti oli myöhässä, mutta projektipäällikön laskelmien mukaan projekti pysyisi aikataulussa, jos ryhmäläiset nukkuisivat lentomatkojen aikana ja loppuajan tekisivät töitä. Kenellekään ei tule yllätyksenä, että projekti ei valmistunut aikataulussa.
Ketterät menetelmät eivät itsessään ratkaise yhtään ongelmaa. Koodin laatu ei muutu maagisesti paremmaksi, eivätkä koodarit saa älyllistä dopingia päivittäisistä pystypalavereista tai kahden viikon työsykleistä. Yksi ketterien menetelmien tärkeimmistä keinoista parantaa suoritusta on nopea palautesykli, joka tuo ongelmat esiin mahdollisimman nopeasti. Kun ongelmat ovat näkyvillä, niille voidaan tehdä jotain. Esimerkiksi päättää olla tekemättä yhtään mitään ja hyväksyä asia, kuten meinasin tehdä rahastojeni kanssa. Sen sijaan, että olisin päättänyt olla tekemättä yhtään mitään, otin itseäni niskasta kiinni ja aloin hommiin. Työrupeaman jälkeen palkitsevinta oli tunne siitä, että rahani ovat nyt turvallisissa käsissä.
Onko tiimilläsi tai organisaatiollasi kiinnostusta tutkailla omaa toimintaa ja mahdollisesti kehittää sitä? Tutustu lisää ketteriin menetelmiin täältä. Ottamalla minuun yhteyttä työmäärä voi kasvaa hetkellisesti, mutta luvassa on myös paljon palkitsevia tunteita ja high-fivejä!
Ari työskentelee ketterien menetelmien valmentajana, asiantuntijana sekä kouluttajana. Arin tavoitat osoitteesta ari.lahti@cgi.com.