Esko Hannula, Qentinel Oy
Lähde: Qentinel Oy
Tieto on päätöksenteon raaka-aine. Päätösten laatu ratkaisee menestyksen. Tiedon laatu on välttämätön edellytys laadukkaille päätöksille. Se ei toki yksin riitä, koska laadukas tieto johtaa laadukkaisiin päätöksiin vain laadukkaan päätöksentekoprosessin ja laadukkaiden päätöksentekoperusteiden kanssa.
Viime vuosisadalla tieto oli valtaa. Se, että tiesi jotain, mitä muut eivät tiedä, oli kestävä kilpailuedun lähde niin yrityksille kuin yksilöillekin. Tiedon piilottaminen ja pimittäminen kannatti.
Tänään tieto on vielä enemmän valtaa, mutta vallan luonne on oleellisesti muuttunut. Valta organisaatioissa on hajautunut. Se johtuu siitä, että yhä suurempi osa tehtävästä työstä on päänsisäistä työtä. Sitä ei voi menestyksekkäästi johtaa ulkoisin kontrollein. Isoja päätöksiä tehdään – tietoisesti tai tiedostamatta – melko matalilla organisaatiotasoilla. Työn tuottavuus ja laatu riippuvat oleellisesti siitä, miten paljon tietoa työn tekijällä on käytettävissään. Vallan hajautuminen on johtanut tiedon hajautumiseen ja tiedon hajautuminen lisää vallan hajautumista.
Samaan aikaan internet ja digitalisaatiokehitys yleisemminkin ovat mahdollistaneet tiedon keräämisen, jalostamisen, varastoinnin ja jakelun globaalisti ennennäkemättömän laajasti ja halvalla. Se, jolla on tietoa, joutuu valitsemaan, mikä tieto tuottaa suurimman hyödyn viisaasti levitettynä ja mikä huolellisesti piilotettuna.
Onnistu päätöksissä
Tieto on päätöksenteon tärkeä raaka-aine. Koska viisaat ja vaikuttavat päätökset ovat menestyksen edellytys, tietoa voi perustellusti pitää myös menestyksen raaka-aineena. Jos emme saa riittävästi tietoa, emme pysty tekemään parasta päätöstä ja – mikä vielä pahempaa – emme välttämättä kykene edes huomaamaan, että pitäisi päättää jotain. Jos ehyttä ja ristiriidatonta tietoa on riittävästi, päätöksenteon voi siirtää tietokoneen vastuulle. Tieto on myös automatisoinnin edellytys.
Kun tarvitsemme tietoa päätöksentekoon, aikaa on yleensä rajallisesti. Tarvittavan tiedon hankkimiseen ei ole riittävästi aikaa. Ihminen tekee merkittävät päätökset lähes aina jossain määrin puutteellisin tai virheellisin tiedoin. Koska tiedon kerääminen ja säilöminen on periaatteessa halpaa, moni liiketoiminta kerää dataa varmuuden vuoksi, tietämättä, mitä sillä on tarkoitus tehdä. Kyseisellä liiketoiminnalla voi jonain päivänä olla merkittävä etu siitä, että se osaa jalostaa säilömänsä tiedon johonkin eteen tulleeseen tarkoitukseen tai yhdistää sen johonkin myöhemmin syntyneeseen tietoon.
On todennäköistä, että tiedon kerääminen, mittaaminen ja soveltaminen liiketoiminnassa muuttuu oleellisesti lähivuosina. Olemme tottuneet keräämään tietoa voidaksemme päätellä, evaluoida ja arvottaa asioita. Usein mittaustietoa käytetään jopa palkitsemisperusteena. On todennäköistä, että tulevaisuudessa tietoa käytetään enemmän luonnontieteilijöiden tapaan. Tietoa kerätään ja mitataan, jotta opitaan ymmärtämään jotain uutta ilmiötä. Mitä dynaamisemmassa kilpailussa olemme mukana, sitä enemmän uusia ilmiöitä tulee vastaan ja sitä nopeammin ne muuttuvat. Se, joka havaitsee ja ymmärtää uudet ilmiöt nopeimmin, saa yleensä etulyöntiaseman.