”Lean Management Office” (LMO) on uuden ajan Projektitoimisto (PMO)
Millainen voisi olla uuden ajan PMO, joka olisi ohjaamassa organisaation tai liiketoiminnan uusiutumista, joka tapahtuu muutosohjelmien, kehitysprojektien, investointien, kehitysjonojen ja pienkehityksen avulla? Tälle kehitysasteelle päässyt PMO voisi saada nimekseen LMO (Lean Management Office).
Projektikulttuurin kehittäminen on perusta, mutta se ei riitä!
Tähän pisteeseen kehittyminen ei tapahdu käden käänteessä vaan vaatii vuosien systemaattisen kehittämisen, jossa yhtenä oleellisena osana on projektikulttuurin kehittäminen. Merkittävä osa strategioiden toteuttamisesta ja kehityksestä kuitenkin tapahtuu ohjelmien ja projektien avulla. Tämä on perusta, mutta se ei riitä.
Lean periaatteiden mukainen asiakaslähtöisyys voi toteutua vain projektien ja kehitysaktiviteettien hyvän omistajuuden kautta
LMO pyörittää ja kehittää salkunhallinnan prosesseja, jotka varmistavat strategioiden nopean toteutumisen ja organisaation ketterän uusiutumisen. LMO on PMO, joka on onnistunut kehittämään salkunhallinnan 4. kypsyystasolle. Tämä merkitsee sitä, että salkunhallinta ja sen komponentteihin liittyvä päätöksenteko on strategiaprosessin jatkumo ja oleellinen osa organisaation johtamisjärjestelmää ja hallintotapaa. Se mahdollistaa kokeilun, mutta vain organisaation riskinottokyvyn rajoissa. Leania tässä on se, että näin toimiva PMO on mahdollistamassa kehitystoiminnan läpimenoaikojen merkittävää lyhentämistä. Lean periaatteiden mukainen asiakaslähtöisyys voi toteutua vain projektien ja kehitysaktiviteettien hyvän omistajuuden kautta. Liiketoiminnallisen omistajaroolin hyvä toteutuminen on edellytys myös korkeampiin salkunhallinnan kypsyystasoihin.
Johtoryhmässä on oltava jäsenenä henkilö, jonka vastuulla on myös uusiutumiseen liittyvän johtamisen sujuvuus ja kehittäminen
LMO on myös osa organisaation johtoryhmää. Johtoryhmässä on oltava jäsenenä henkilö, jonka vastuulla on myös uusiutumiseen (projekteihin ja kehittämiseen) liittyvän johtamisen sujuvuus ja kehittäminen. Tämän johtajan titteli voi olla vaikka strategiajohtaja, kehitysjohtaja tms., mutta oleellista on hänen tehtäväkuvansa. Hänen oma tiiminsä voi olla virtuaalinen verkosto tai pysyvistä resursseista muodostuva oma organisaatioyksikkö. Siihen on erilaisia tapoja.
LMO ohjaa organisaation resurssien tehokäyttöä virtaustehokkuutta kehittämällä
LMO hyödyntää tapauskohtaisesti tehokkaimpia mahdollisia menetelmiä ja prosesseja. Se pystyy luomaan kokonaiskuvan koko salkusta, jossa kehittämisen prosessit voivat olla ohjelmia, projekteja erilaisin toteutustavoin ja kehitysjonoja. Nämä prosessit eivät saa olla irrallisia saarekkeita, vaan ne kytkettävä samaan läpinäkyvään mutta joustavaan päätöksentekomalliin. Oleellista on, että LMO ohjaa organisaation resurssien tehokäyttöä virtaustehokkuutta kehittämällä, joka taas käytännössä tarkoittaa samanaikaisten projektien vähentämistä. Projektiliiketoiminnassa en muotoilisi tavoitetta kuitenkaan näin. Virtaustehokkuus kyllä, mutta muutoin monet tässä blogissa esitetyt periaatteet muotoilisin hieman toisin.
LMO on arvonimi
Koska Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, en kuitenkaan PMO funktiolle antaisi virallisesti nimeä LMO. Se on ikään kuin arvonimi, jonka ansaitsee PMO, joka on oleellinen osa organisaation johtamisjärjestelmää ja tukee organisaation johtamista siinä missä taloushallintokin, mutta tavoitteenaan hukan ja pullonkaulojen etsiminen ja poistaminen. Tämän funktion nimi suomen kielisenä voi olla projektitoimisto, projektipalvelut, kehityspalvelut, kehitystoimisto tms. Englanniksi vastaavat nimet vain usein kuulostavat hienommilta ja niistä saa mukavan lyhenteen.
Matti Haukka
Suomen Projekti-Instituutin perustajaosakas, joka on toiminut projektinjohtamisen valmentajana ja konsulttina 27 vuoden ajan ja sitä ennen projektipäällikkönä sekä toiminnanohjauksen kehittäjänä laivanrakennusteollisuudessa.